Haluatko lopettaa nikotiinin käytön?
Täältä saat vinkkejä lopettamiseen.

Tarinat

”Minä aloitin nuuskan käytön 15-vuotiaana jääkiekkotovereideni painostuksesta. Sain sellaisen kuvan, että nuuska kuuluu jääkiekon kulttuuriin. Tämän jälkeen käytin nuuskaa päivittäin suuria määriä. Ajattelin jossain kohtaa jo lopettamista, mutta en pystynyt siihen. Sitten 19-vuotiaana saavuin armeijaan. Päädyin Aukiin ja joha-marssin jälkeen tajusin pystyväni mihin vain. Siitä motivoituneena lopetin nuuskan käytön välittömästi. Samalla muutin myös elintapani terveellisemmiksi ja näin minusta tuli aivan uusi ihminen. Tämän jälkeen kuntoni koheni huomattavasti ja juoksin viime kesänä maratoonin. Uskon, että kaikki pystyvät lopettamaan nuuskan käytön, kunhan päättävät niin!💪🏻 

Meikäläisen nuuskan lopetusurakka alkoi selkeen vähentämissuunnitelman tekemisellä. Lyhyesti pudotin about pussilla tai parilla päivittäin kunnes pärjäsin n. 3 pussilla per päivä. Sit ostin ns. ’viimesen kiekon’, mikä kesti viikon. Siihen se loppu, ja nyt on 119 pv viimeisestä pussista.

Valehtelisin jos sanoisin, ettei välillä tekis mieli, mut selviän siitä usein tekemällä jotain esim. urheilu- tai jotain muuta aktiviteettia. Tai sit lukemalla muitten tarinoita siitä kuinka elämä on parantunu lopettamisen jälkeen niin saa extramotivaatioo pysyy erossa siitä ’myrkystä’💪💪

Mä oon polttanut röökiä 13-vuotiaasta ja nuuskaamisen aloitin 16-vuotiaana lukiossa. Armeija oli mulle, niin kuin monelle muullekin, just se paikka jossa nuuskaaminen kuitenkin otti tupakoinnista yliotteen ja tupruttelun jätin täysin siirtyessäni imemään purkin denssiä päivään.

Armeija loppui (res.vänr. TK II/14 kiittää), mutta nuuska jäi ilman aikomustakaan lopettaa. Tapasin kesällä 2015 kuitenkin silloisen tyttöystäväni, joka ei erikseen pyytänyt multa lopettamista mutta oli sisäsyntyisesti terveellisten elintapojen kannattaja, joten mun teki mieli lopettaa ihan vaan näyttääkseni sille. Eka yritys epäonnistui tahdonvoiman loputtua. Jatkoin nuuskaamista, mutta en tietenkään kertonut siitä paremmalle puoliskolleni. Noh, tätä jatkui aikansa, ja tietysti ennen pitkää mun piti myöntää, etten ollut lopettanutkaan. Tohon liittyvä peittely ja häpeä oli liian suuri käsiteltäväks, joten päätin koittaa lopettaa uudestaan vaan näyttääkseni itelleni että pystyn siiihen.

Lopetin taas seinään, eli purkki denssiä päivässä → nolla pussia päivässä. Mun kaveri oli just lopettanut röökin Stumppaa tähän -nimisen kirjasen avulla, ja ajattelin testata sitä tueksi samalla. Luin noin 20 sivua kun se saapui postissa ja olin jo vakuuttunut. Nuuskan lopettamisessa kontrolloidaan paniikkia ja pelkoa ilman nuuskaa pärjäämisestä, nikotiinin nk. ”vieroitusoireethan” on vähän humpuukia. Seurusteltiin sen mimmin kanssa pari vuotta ja eron tultua tietysti yksissä kesäbileissä ajattelin että yks denssipussi ei varmaan haittaa…

Siitä tietysti lähti koko yliopiston läpi kestänyt uusi nuuskakausi. Imettiin koulukavereiden kanssa denssiä käytännössä työksemme. Jossain viidennen yliopistovuoden kohdalla aloin miettimään tätä asiaa uudestaan. Olin nuuskannut 10 vuotta (parin vuoden tauko keskellä), ja enää se ei ollut mitään muuta kun täysin lähes pakko-oireista huuleen tunkemista, josta ei saanut mitään varsinaisia kiksejä. Koko ajan sattuu huuleen, hampaan nitkuu, ikenet hiertää ja sitä rataa.

Tartuin uudestaan samaan kirjaan, mutta ilman sitä näyttämisentarvetta huomasinkin, että lopettamine ei ookaan niin helppoa. Lisäks käynti hammaslääkärillä paljasti, että mun ikenen tilanne on ihan normaali vaikka oon nuuskannutkin paljon. Mulla ei ollut sisäsyntyistä tarvetta lopettamiseen.

Oon ollut nyt vuoden on-offina nuuskan kanssa, ja kamppailen koko ajan oman tahtotilani kanssa että löytäisin sen oikeen lopettamisen tahdon vaihteen silmään. Ilman sitä minkään huonon tavan poisoppiminen ei oo mahdollista.

Mut nää vinkit haluan kertoo kaikille:

1. kun on ollut viikon nuuskaamatta, ei edes tunnut siltä että olisi koskaan nuuskannutkaan
2. mun tahtiin denssiä imevällä menee nuuskaan nykyhinnoilla se 40-60 € reilussa viikossa. Ei varmaan tarvii laskee auki mitä tää tarkottaa vuodessa
3. nuuskan tai tupakan lopettamisessa on lähes 100 % kyse siitä, miten hyvin pystyt hallitsemaan sitä paniikintunnetta, joka syttyy sireenin lailla sun päähän heti kun yrität lopettaa. Ikään kun et muka pärjäis ilman nuuskaa ja sut olis tuomittu olemaan koukussa loppuelämäkses. Höpsis. Kyllä sä pärjäät. Kaikki, ketkä ei nuuskaa, pärjää ihan mainiosti.

Sadassa tapauksessa sadasta kaikki ihmiset valitsis elämän ilman kemikaaliriippuvuutta, jos se olis mahdollista sormia napsauttamalla. Suosittelen kaikkia kokeilemaan ton kirjan oppeja, vaikka se onkin kirjoitettu tupakan kontekstissa. Lopettaminen, tai oikeastaan itsensä vapauttaminen nuuskavankilasta, on yks parhaita päätöksiä mitä voi tehdä. Nuuska on niin salakavala, ja se on siinä mielessä ikävämpi tuote kun tupakka, kun se voi olla huulessa ihan jatkuvasti huomaamatta ja rappauttaa sun kroppaa niin että yhtäkkiä vuosien jälkeen huomaakin että ohhoh, ikenet on huonossa kunnossa ja rahaa mennyt useampi tonni ihan huomaamatta.

Elämä ilman nuuskaa on parempaa 😊”

Lisää onnistumistarinoita