Onnistumistarinat

”Aloitin nuuskan käytön 17-vuotiaana. Käytin vaihtelevalla määrällä kolme vuotta ja sain lopetettua nuuskan, mutta armeijaan astuessa nuuskaa oli helposti tarjolla ja sen käyttö rauhoitti pitkiä päiviä ja stressiä. Mutta päätin että reserviin astuessa en käytä ensimmäistä pussiakaan.

Nyt vajaa kaksi vuotta lopettamisesta on helppo sanoa, että kannatti. Aamut on helpompia. Ikenet on kiittänyt ja myös lompakko. Kuitenkin kahden vuoden sisään on mahtunut myös huonompiakin päiviä, ja silloin on miettinyt että olisi rentouttavaa, jos olisi nuuskaa, mutta kun sen päätöksen tein niin siihen en ole sortunut. Itsekuri nuuskan lopettamisessa on kaiken A ja O!”

”Aattelin jakaa muille motivaatioksi oman tarinan nuuskan jättämisestä intin aikana, vaikka moni kokee sen intin aikana erittäin vaikeaksi, ja monella se nuuskan käyttö siellä vasta alkaakin.

Sitä oli tullu käytettyä noin 2 vuotta ennen ku lähtö tuli, ja jatku myös 4-5 kuukautta intin alottamisen jälkeen. Aattelin ite silloin, että eihän täällä ilman nuuskaa pärjää, ja pelkkä ajatuskin siitä ettei ois ollu intissä nuuskaa tuntu melko järkyttävältä. Kuitenki melko aikasessa vaiheessa RUK:in alkamisen jälkeen alko miettii sitä nuuskan käyttöä siltä kannalta, että onko se yks tekijä siinä miksi kaikki välillä tuntuu nii raskaalta ja vaikealta suorittaa. Olin tietysti miettiny monesti aiemminkin, että lopettaminen ei olis huono juttu, mutten kuitenkaan tosissaan ollu yrittänyt vielä kertaakaan.

Yks kaunis talviaamu päätin kerrankin olla ottamatta aamupalan jälkeen sitä nuuskaa, mikä oli tullut jo melko rutiininomaiseksi tavaksi. Varmasti jokainen joka nuuskaa käyttää tietää, kuinka sitä aina ruokailun jälkeen tekee mieli. Sitten lounaan jälkeen sama juttu, päätin nyt kerrankin koittaa olla kokonaan ilman nuuskaa hetken. Pari päivää meni ja eihän se helppoa ollu, mutta siinä kun kerkes hetken olla ilman, mietti, että onko järkeä nyt jo luovuttaa ja taistelin sitä houkutusta vastaan. Sille polulle sitten lopulta tulikin jäätyä.

Voin sen sanoa tuosta nuuskan käytöstä intissä, että vaikka se tuntuu helpottavan siellä olemista ja tekemistä, niin lopettamisen jälkeen tuntuu vielä paljon paremmalta, jaksaa urheilla aktiivisemmin ja samalla säästää ikeniä ja hampaitakin, eli pelkkää plussaa. 

Ei muuta kun tsemppiä kaikille lopettamisen kanssa kamppaileville, joko intissä tai ei. Kyllä se lopulta on tosi palkitseva fiilis ku siitä nuuskasta pääsee eroon.”

”Oma tarinani nuuskan kanssa alkaa varmaan 15-vuotiaana. Polteltiin kessua kavereiden kanssa ja sitten joku yllytti ostamaan nuuskaa, kun ei ollut tupakkaa jäljellä. Siitä sitten aloin aktiivisesti käyttämään nuuskaa 20-vuotiaaksi saakka. Nyt päätin, että lopetan, ja se on onnistunut toistaiseksi todella hyvin. Aluksi lopetin nuuskan ja polttelin kessua kun teki mieli nuuskaa, mutta kessuttelukin jäi nopeasti pois kyydistä. Nykyään jauhan purkkaa, jos tekee oikein pahasti mieli, esimerkiksi jos kaverit imevät nuuskaa vieressä. Lopettaminen ei todellakaan ole ollut helppoa, mutta tahdonvoimalla siinäkin on onnistunut.

Lompakkoon jää kuussa yli 50 € enemmän, ääreisverenkiertoni on parantunut, makuaistini on palautunut normaaliksi ja pystyn taas haistamaan jotakin nenälläni. Kokonaisuudessaan kaikki on nyt paremmin. En tätä edes huomannut kun käytin nuuskaa, mutta lopettamisen jälkeen nämä olemattomat asiat ovat tulleet esille ja niiden tärkeyden on tajunnut. Olen nyt ollut 70 päivää nuuskattomana.”

”Nuuskan käytön aloitin noin 3 vuotta sitten. Se alkoi, kun kaveritkin käytti, ja nopeasti ne satunnaiset käytöt muuttui säännölliseksi. Alussa ei tuntunut mitään negatiivisia vaikutuksia, mutta muutaman kuukauden jälkeen huomasi suun terveyden heikentyvän huomattavasti. Toinen suuri syy miksi lopetin on raha. Ei itse edes tajua miten paljon siihen kuluu rahaa. Nyt 3 kk ilman, ja olo on todella hyvä ilman nuuskaa!”

”Eli tosiaan kaikki lähti siitä kun olin jo 5x yrittänyt lopettaa nuuskan ja tupakan käytön, armeijassa käyttö pahentui mutta 5kk kun olin armeijjassa ollut totesin että nyt on aika todella lopettaa ja parantaa oma terveys kunnolla. Ja varsinkin pelko syövästä kasvoi sillä sitä suvussmme on paljon. Sain apua veksistä nikotiinin lopettamiseen ja olen ollut nikotiini vapaa jo melkein puolivuotta. Vaikka vieläkin armeijjassa olen, ei tee edes mieli nikotiinia ja toivon että moni muukin yrittäisi lopettaa sillä se todella vapauttaa mielen ja oman terveyden takaisin paremmaksi.
Olen hyvin helpottunut, että todella onnistuin lopettamaan vaikka olin 6v aktiivisesti käyttänyt nikotiinia, varsinkin nuuskaa. Kiitos intin ja oman tahtoni. Myös kihlattuni oli tukena hyvin paljon ja pääsin irti nuuskasta ja ylipäätään nikotiinista.
Yleiskuntoni on nousut noin 80% ja olen hyvin tyytyväinen siitä. Kyllä elämä hymyilee kun on päässyt irti nikotiinista, suosittelen vahvasti kaikille ”

”Aloitin nuuskan käytön ylä-asteen lopulla, koska kaikki muutkin käyttivät. Se oli ”hienoa”. Jäimme opettajille kiinni ja yritin silloin ensimmäisen kerran kokonaan lopettaa. En kuitenkaan siihen pystynyt.

Nuuskaan meni todella paljon rahaa, joka alkoi vaikuttamaan jo ruokaostoksiinkin. Nyt armeijan ekasta päivästä lähtien olen ollut ilman eli yli 130 päivää. Mieli on tehnyt, mutta päätin, että olen kokonaan ilman ja siinä olen pysynyt.”

”Aloitin 15 vuotiaana nuuskan käytön ja 20 vuotiaana päätin lopettaa kun huuleen tuli ensimmäinen haava ja huomasin että ei kannata.”

”Käytin nuuskaa yli vuoden. Yritin lopettaa monesti, mutta ryhmäpaineen ja helpon saatavuuden takia se oli haastavaa. Hiljattain kuulin tarinan isäni tutusta, joka oli kuollut suusyöpään pitkäaikaisen nuuskaamisen seurauksena. Tarina pysäytti pohtimaan sitä, kumpi on oikeasti arvokkaampaa; nuuska vai terveys.”

”Usein inttiin tulevilla lisääntyy tai alkaa nuuskan käyttö. Varmaan siks, että aamut painaa. Mulla oli jo siviilissä nuuska aktiivisesti huulessa ja ajattelinkin, että kun astun palvelukseen, niin se on mulle mahdollisuus kehittää kuntoani. En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ajatellut, että kykenen päästämään irti pitkäaikaisesta tavasta ja nikotiiniriippuvuudesta.

Palveluksen alettua ja aktiivisen elämäntapamuutoksen ohessa huomasin kuitenkin, että nuuska tuntuu laskevan tehokkuuttani joidenkin suoritusten aikana. Tästä sainkin idean, että nyt mun on aika heittää denssit nuotioon ja ryhdistäytyä!

Intin ainainen kiire ja vertaistuki kannustaa edelleen tähän elämään, ja nykyään mietin vaan, että kuinka  paljon rahaa olenkaan heittänyt huuleen turhan takia! 😅

Kiitos PV, nyt menee rahat järkevämpään – kuten bitcoin-sijoittamiseen ja säästöön odottamaan intin jälkeistä, nuuskatonta elämää! 😊”

”Itse kokeilin ensimmäistä kertaa yläasteella kavereiden painostuksesta. Homma alkoi yksittäisillä pusseilla, lopulta päädyin ostamaan omia ja sen jälkeen 6 vuotta putkeen käytin nuuskaa. Inttiin kun menin, lopetin, koska päivärahat on niin pienet ettei niillä kauheesti juhlita. Ja hyvin on pärjänny, kun on ollut mielekästä tekemistä niin on oikeestaan unohtanut kokonaan käyttää. Toki joskus tulee yksittäisiä käytettyä ja samalla todettua että hyi helvetti. Enpä enää taida palata nikotiinin pariin kun ihan hyvin pärjänny ilmankin.”

”Aloitin nuuskaaminen jo 14-vuotiaana jääkiekkokavereideni painostuksesta. Käytin nuuskaa yhteensä 5 vuoden ajan melkein kiekko per päivä. Armeijaan tullessani nuuskaaminen räjähti käsistä, kun nuuskaa meni kavereiden kanssa järjettömiä määriä. Huomasin kuitenkin melko piakkoin palveluksen alun jälkeen, kuinka nuuskaaminen vaikuttaa negatiivisesti fyysisiin suorituksiini. Siispä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kavereitteni erittäin suuren ja tärkeän tuen avulla onnistuin vaikeista ajoista huolimatta jättää nuuskan taakseni.” 

”Aloitin nikotiinipussit ennen inttiä. Käytin noin kiekon yhteen viikkoon rutiinina ja nyt alkoi loppusota ja hajosin niin totaalisesti että nikotiinipussit eivät enää tuntuneet hyvältä. Lopetin nikotiinipussit Rovajärvellä 5pv kohdalla.”

”Olen käyttänyt nuuskaa 5 vuotta yläasteesta lähtien . Nyt 20 vuotta täytettyäni päätimme tyttöystäväni kanssa olla ottamatta nikotiinia mukaan tuleville vuosikymmenille. Lopettaminen ei ole ollut todellakaan helppoa, varsinkaan kun lopettamispäätöksestä ei ole kuin pari viikkoa. Yritetään pysyä lujana eikä antaa enää nikotiinille periksi.💪🏽”

”En käyttänyt nuuskaa ennen. Lähdin viime kesänä inttiin, ja samalla syksyn edetessä nuuskan käyttäminenkin alkoi. Kaverit käyttivät ja yllytyshulluna itsekin testasin… ja jäinkin lopulta koukkuun. Pääsin intistä noin viikko sitten, ja olenkin jo ollut 5 päivää ilman. Ei edes vituta.”

”Aloitin nuuskan käytön yläasteella 14-vuotiaana, josta se lähes heti alkoi olla aktiivista. Nuuskaa tuli käytettyä noin 5 vuotta, kunnes armeijassa rahat alkoi olla vähissä. Odotin päivärahoja pelkästään että saan ostettua nuuskaa, jätin monesti laskuja maksamatta ja velkaannuin, jotta saisin ostettua nuuskaa.

Kun perintäyhtiöiden kirjeitä alkoi tulla maksamattomista laskuista, tajusin että miksi maksaa kuukaudessa yli sata euroa nuuskasta.  Sitten lopetin, 5 vuoden jälkeen lopetin täysin seinään. Pari viikkoa oli vaikeaa ja hermostutti, nyt muutama kuukausi ilman nikotiiniä ja olo entistä parempi. Rahaa säästyy ja nuuskaa ei edes halua ajatella.”

”Olen käyttänyt nuuskaa noin 7 vuotta. Tyhjään mahaan jos käyttää, tulee huono olo. Se on erikoista, koska en halunnut lopettaa sen käyttöä, vaikka huono olo tulikin. Minulla on myös verenpaineongelmaa, joten nuuskan käyttö ei helpottanut asiaa yhtään.

Olen ollut nyt 8 kk ilman nuuskaa ja olo on mahtava! Myös paineet ovat pysyneet kurissa. Jaksan paremmin ja asiat eivät ärsytä niin paljoa enää. Silloin kun lopetin, tuli retkahduksia, joka on tietysti normaalia kun lopettaa päihteiden käytön. En myöskään pystynyt olemaan ajattelematta nuuskaa.

Tahtoisin rohkaista nuuskaajia lopettamaan, vaikka se ei ole helppoa. Yhdessä pystymme siihen ihan varmasti! Joten sanoin itselleni että nyt on aika tj0 nuuskalle!”

”Olen nainen ja suoritan asepalvelusta (2/24 saapumiserää) . Aloitan tarinani suoraan siitä mistä kaikki alkoi, ensimmäinen kosketus nikotiiniin oli ylä-asteella 7-luokalla, jolloin ystävän kanssa hommattiin tupakkaa, jota _väkisin_ opettelimme polttamaan ysköksistä, hengenahdistuksista ja oksennusreflekseistä huolimatta, voi jestas kuinka hullua ja vielä väkisin! Tupakan eli nikotiinin riippuvuus alkoi heti. Valitettavasti tupakointi satunnaisesti kehittyi ja jatkui. Vuotta myöhemmin kuvioihin poikapuolisten kavereiden kautta tuli nuuska. Nuuskaa testailtiin ja maisteltiin, ja siihen myös koukkuuntui välittömästi vaikka siitä välillä tulikin yllättävän paha olo. Alkoholia juodessa nikotiinin tarve elimistössä kasvoi uskomattoman suureksi ja tarve täytyi tyydyttää ikävän olon ja vierotusoireiden välttämiseksi..

Ammattikoulussa nuuska jäi kuvioista pois hankalan saatavuuden vuoksi ja koin että nuuskassa oli liikaa nikotiinia minulle, tuli huono olo liiasta nikotiinista koska poltin myös tupakkaa. Alkoholia juodessa tupakan määrä ilta illalta kasvoi. Alussa pitkän illan aikana paloi noin puoli askia tupakkaa, mutta vuoden päästä lyhyen illan aikana edes yksi aski ei riittänyt. Määrät kasvoi kasvamistaan ja tupakan hinta nousi, aloin enemmän ja enemmän miettiä miksi tähän menee niin paljon rahaa ja miksi pitää polttaa niin paljon. Täytyi kuitenkin polttaa kun kaveritkin menivät ulos tupakalle, olihan se aina ollut meidän tapana tehdä yhdessä.

Kuulin kaveriltani että hän polttaa ainoastaan alkoholin yhteydessä, selvinpäin hänellä ei kuulemma tehnyt edes mieli ja oli oikein helppoa ja paljon mukavampaa ja halvempaa elämää. Halusin sen saman. Aikaa kului ja huomasin olevani melkein joka viikonloppu viihteellä ystävien kanssa, pitemmän päälle elämä ei ollutkaan sen halvempaa.. huomasin myös perjantaina töistä tai koulusta päästyäni suuntaavani heti kauppaan ostamaan siideriä, pääsin kotiin, laitoin siiderit heti jääkaappiin, söin ruoan ja otin jääkaapista siiderin, otin yhden hörpyn siideristä, otin tupakat ja siiderin, menin parvekkeelle, sytyin tupakan ja tuumasin että jes ihanaa, viikonloppu alkaa nyt.
Loppupeleissä riippuvuus tupakkaan oli niin paha että join alkoholia jotta minulla olisi lupa polttaa, aika kamalaa!

Selvinpäin aloin kuntoilla, totesin että en halua tupakkaa koska kunto on huono ja hengästyttää niin paljon, mutta silti viikonlopun tullen alkoholia nauttiessa täytyi saada myös tupakkaa koska en ollut koskaan juonut alkoholia ilman tupakkaa. Totesin lenkillä juostessani ja pysähdyttyäni siihen kun tunsin etten enää saa henkeä, että olen kahteen erittäin vahvaan myrkkyyn koukussa ja päätin että tämmöisen elämän täytyy loppua, halusin olla se nuori joka lähtee mielummin lauantai aamuna lenkille kun makaa krapulassa ja jolla on kurkku tupakan polttamisesta järjettömän kipeä…

Yhdellä päätöksellä sain ihanan elämän, nyt on kulunut 1,5 vuotta täysin ilman tupakkaa ja samalla myös ilman tippaakaan alkoholia! En haikaile; en tupakkaa, en nuuskaa, en nikotiinia missään muodossa, en alkoholia, en baareja, en humalatilaa ja mikä parasta, olo omassa kehossa on aivan uskomaton! Sain terveellisen ja myrkyttömän elämän ja mikä toiseksi parasta, olen saanut houkattua kavereitani tähän matkaan ja monet ovat ansiostani ja kehupuheideni takia lopettaneet!

Alkuun tarvittiin itse itseltä niskasta kiinni otto, ne ensimmäiset viikot vaativat tekemistä, mutta sain hyvän olon itselleni hyvistä ruoista sekä liikunnasta, eihän se nikotiinin saati alkoholin tuomaa oloa heti korvannut mutta pitemmän päälle kyllä. Käyttämättömyyden putki kasvoi viikko viikolta, lopulta kuukausi kuukaudelta ja sitä haastoi itsensä lopulta ettei halua koskaan katkaista niin hyvää striikkiä koska riippuvuus alkaisi muuten heti uudelleen ja pahimmassa tapauksessa jatkuisi siitä mihin viimeksi jäi.

Suosittelen riippuvuuksista eroon hankkiutumista kaikille! Riippuvuudet pahentuvat koko ajan ja määrät kasvavat, riippuvuus on ongelma josta voi päästä eroon kunhan itsellä on sisua ja halua lopettaa. Kaikki riippuvuudet pilaavat terveyden. Tällä hetkellä elämässä rakastan liikuntaa, pidän tavallisista juhlista paljon enemmän kuin aiemmin, ennen tuli juotua ja juhlista tai kaveri illoista jälkeen jäi kamala päänsärky ja pahimmassa tapauksessa seuraava päivä meni sängyn pohjalla, nykyään kaiken jälkeen on ihan tavallinen päivä ilman väsymyksiä ja pahaa oloa!
Jokaisen pitäisi saada tj0riippuvuuksille elämä!! ”

”Mun lopettamistarina:
Ennen varusmiespalvelusta yritin moneen otteeseen lopettaa nuuskaamisen. Ei onnistunut millään mutta siirryin nikotiinipusseihin. Intissä kaverit ja kouluttajat tsemppasivat hyvin paljon lopettamaan.. komppanian varapäällikkö lupasi itseasiassa heittää kopan kaljaa sille joka lopettaa nuuskaamisen intissä noh pienen taistelun jälkeen onnistui! Ei olisi ilman tukea mitä täällä sai.”

”Kuinka pääsin himokäyttäjänä nuuskasta eroon? Itselläni toimi apuna kuukauden kinkut. Alokasjakson aikaan käytin vielä reilusti nuuskaa (noin purkki kahteen päivään). Pikkuhiljaa otin vähemmän nuuskaa mukaan ja nyt tällä kinkulla otin vain yhden purkin, joka kesti noin viikon, sen jälkeen olen ollut ilman nuuskaa. Tämä viikko vielä niin saa mennä lomille nuuskattomana😎”

”Aloitin nuuskan käytön jo 7. luokalla ihan omasta mielenkiinnosta. Kaverit kyllä kokeili, mutta en mä aloittanut paineesta vaan halusin itse testata. Siitä tuli aika nopeasti tapa. Vuosien aikana oon lopettanut kahdesti, mutta molemmilla kerroilla sorruin uudestaan noin puolen vuoden sisällä, yleensä bileissä kun joku tarjosi “ota nyt yks”.

Ennen lopettamista mua alkoi jo oikeesti hävettää se, että mulla oli biitti koko ajan huulessa, kun melkein kaikki kaverit oli jo lopettaneet. Tuntui kuin olisin ainoa joka oli vielä jumissa siinä.

Alokaskauden aikana päätin lopettaa kunnolla. Tuntui siltä, että nyt on paras hetki vetää raja ja kokeilla elämää ilman nuuskaa. Ei tää helppoa oo, ja välillä tekee mieli palata vanhaan, mutta nyt yritän pysyä nuuskattomalla linjalla ja tehdä tästä pysyvän muutoksen.”