Onnistumistarinat

”Aloitin nuuskan käytön 17-vuotiaana. Käytin vaihtelevalla määrällä kolme vuotta ja sain lopetettua nuuskan, mutta armeijaan astuessa nuuskaa oli helposti tarjolla ja sen käyttö rauhoitti pitkiä päiviä ja stressiä. Mutta päätin että reserviin astuessa en käytä ensimmäistä pussiakaan.

Nyt vajaa kaksi vuotta lopettamisesta on helppo sanoa, että kannatti. Aamut on helpompia. Ikenet on kiittänyt ja myös lompakko. Kuitenkin kahden vuoden sisään on mahtunut myös huonompiakin päiviä, ja silloin on miettinyt että olisi rentouttavaa, jos olisi nuuskaa, mutta kun sen päätöksen tein niin siihen en ole sortunut. Itsekuri nuuskan lopettamisessa on kaiken A ja O!”

”Tiistaina tein päätöksen lopettaa, mutta Zonnicin kautta retkahdin R-42-nuuskapurkkiin tänään. 
Hankalaa on, mutta nyt yritän uudestaan ja kokonaan poikki, ei mitään korvaavaa. Iso pussi xylitol-purkkaa vaan kaupasta. Suurin, painavin syy lopettaa on nuuskan aiheuttama painostava ahdistus. Ja kyl se vaan faktahomma on, ettei salihommat eikä urheilu ylipäätään skulaa nuuskapäissään, suorituskyky laskee tosi dramaattisesti. Mä aattelin kertoo avoimesti ystävilleni vieroitushankkeestani ja sopia, kenelle voisin soittaa, kun tiukka hetki koittaa.”

”Aloitin tupakan polttamisen kaveriporukan painostuksella, kun olin 13-vuotias. Tupakan poltto jatkui aktiivisena 17-vuotiaaksi asti, kunnes tapasin tyttöystäväni, joka antoi minulle tukea sen lopettamisessa. Sain pidettyä vuoden tauon kunnes sorruin takaisin polttamaan. Elämämme sai pian kuitenkin käänteen, kun tyttöystäväni tuli raskaaksi ja hän sanoi, että ei tule lähellekkään minua, jos vielä jatkan tupakointia. Tämä sai minut oikeasti ajattelemaan, että tähän pitää tulla loppu, koska en halunnut vaarantaa lapsemme terveyttä. Olen nyt ollut polttamatta neljä kuukautta, enkä aio sortua siihen enää.”

Itse lopetin nuuskan aloittaessani palveluksen, koska olin harkinnut sitä pitkään ja huomannut kuinka turhaa se oli minulle. Olihan siinä omat haasteensa, kun suurin osa tuvasta käytti nuuskaa. Mutta pidin mielen kirkkaana, ja nyt on jo melkein puoli vuotta oltu nuuskatta.

”Olin käyttänyt silloin joku 3 kk. Sit tyttöystävä sano ’nyt jos et lopeta, niin mua et tuu kyllä sit enää näkemään’. Se sai kyllä ajattelee.”

”Aloitin nuuskan käytön seiskaluokalla. En tuntenut luokallani ketään, ja nuoren yksinkertainen tarve kuulua joukkoon oli vahva. Halusin vaikuttaa kovalta jätkältä. Olen yrittänyt lopettaa useita kertoja tuloksetta. Tällä kertaa aion onnistua.”

”Itse kokeilin ensimmäistä kertaa yläasteella kavereiden painostuksesta. Homma alkoi yksittäisillä pusseilla, lopulta päädyin ostamaan omia ja sen jälkeen 6 vuotta putkeen käytin nuuskaa. Inttiin kun menin, lopetin, koska päivärahat on niin pienet ettei niillä kauheesti juhlita. Ja hyvin on pärjänny, kun on ollut mielekästä tekemistä niin on oikeestaan unohtanut kokonaan käyttää. Toki joskus tulee yksittäisiä käytettyä ja samalla todettua että hyi helvetti. Enpä enää taida palata nikotiinin pariin kun ihan hyvin pärjänny ilmankin.”

”Päätin lopettaa nuuskan käytön sen jälkeen, kun huomasin, että se vaikuttaa negatiivisesti mun mielialaan sekä jaksamiseen. Vaikka oli vaikeuksia vieroitusoireiden kanssa, sen yli päästyä oon ollut tosi onnellinen ja iloinen 🙌” 

”Aloitin nuuskan käytön 17-vuotiaana kaverien yllyttämänä. Käytin aktiivisesti nuuskaa aina intin alkuun saakka. Intissä moni kyllä käyttää nuuskaa ja kiusaukset oli kovat. Hetken pinnisteltyäni retkahdin uudestaan. Ja sama oravanpyörä jatkui aukkiin saakka.

Aukissa tajusin, että haluan poliisikouluun, ja näin päätin lopettaa nuuskan ja tupakan ja vähensin huomattavasti alkoholin käyttöä. Tilalle tuli tavoitteellinen treenaaminen ja tavoitteet poliisikouluun, josta teknisen tutkinnan kautta karhuun.  Enää ei ole ongelmaa olla ilman nuuskaa. Rahaa säästyy myös moottoripyöräprojektiin.”

”Lopetin/yritän lopettaa nuuskan käyttöä, tällä hetkellä neljäs päivä ilman nikotiinia, käytin lähes 7 vuotta. Mielihaluja on, mutta ei muita fyysisiä oireita. Yllättävän helppoa on ollut. Motivaatio nuuskan lopettamiseen oli tullut tyttöystävän kautta. Hän lopetti tupakoinnin, ja minua on sen jälkeen ”hävettänyt” käyttää nikotiinia hänen seurassaan, kun olen ajatellut että olen heikompi kuin hän, koska hän on lopettanut nikotiinin käytön, ja minä en. Niitä päiviä odotellessa, kun ne kunnon ”niksat” iskee ”

”Mun 3 vuoden nuuskan käyttö loppui intissä, kun sanoin kaverilleni et ’hei, jos en ammu täysiä pisteitä ampumatestissä niin lopetan’ ja kappas vaan, yksi luotihan sieltä meni ohi… Oon nyt ollut 3 kk ilman nuuskaa!”

”Aloitin nuuskan käytön noin 16-vuotiaana, kun olin lukiolainen ja halusin kuulua joukkoon. Aluksi kokeilu oli vain satunnaista, mutta ajan myötä siitä tuli tapa, joka tuntui lähes itsestäänselvyydeltä osalta arkea. Nuuska oli nopeasti niin kiinteä osa elämääni, että en juuri miettinyt sen vaikutuksia.

Lopettaminen ei ollut koskaan helppoa. Yritin monta kertaa, mutta epäonnistuin joka kerta. Ensimmäinen kerta oli pari vuotta myöhemmin, kun olin saanut tarpeekseni siitä, miten nuuska haisi vaatteissani ja miten se vei rahaa. Kesti kuitenkin vain muutaman päivän, ennen kuin stressaavassa tilanteessa annoin periksi. Toisella kerralla tein saman virheen, ja lopetin taas vain muutamaksi viikoksi. Oli vaikeaa, kun kaikki ympärilläni käyttivät nuuskaa ja ajatus siitä, että “vain yksi huulipala ei haittaa”, oli aina houkutteleva.

Motivaatio lopettaa tuli kuitenkin vihdoin, kun olin pari vuotta sitten ollut terveystarkastuksessa, ja lääkäri oli huolissaan huulten ja ikenien kunnosta. Tuo keskustelu sai minut todella miettimään elämääni ja sitä, mitä olin laiminlyönyt. Tajusin, että olin riippuvainen aineesta, joka ei vain haitannut terveyttäni, vaan myös hyvinvointiani ja elämänlaatua. En halunnut elää koko loppuelämääni riippuvaisena jostain niin haitallisesta.

Tällä kertaa päätin olla päättäväinen. Tiesin, että päätös ei olisi helppo, mutta olin valmis kokeilemaan jotain muuta. Tällä kertaa, sen sijaan, että ajattelin, kuinka vaikeaa olisi olla ilman nuuskaa, aloin keskittyä siihen, kuinka paljon paremmalta elämä tuntuu ilman sitä. Käytin tukea, etsin vertaistukea ja annoin itselleni tilaa olla heikko silloin, kun sitä tarvitsin.

Lopettaminen oli pitkä prosessi, mutta viimein, muutaman kuukauden jälkeen, se ei enää ollut yhtä vaikeaa.”

”Aloitin nuuskan käytön ylä-asteen lopulla, koska kaikki muutkin käyttivät. Se oli ”hienoa”. Jäimme opettajille kiinni ja yritin silloin ensimmäisen kerran kokonaan lopettaa. En kuitenkaan siihen pystynyt.

Nuuskaan meni todella paljon rahaa, joka alkoi vaikuttamaan jo ruokaostoksiinkin. Nyt armeijan ekasta päivästä lähtien olen ollut ilman eli yli 130 päivää. Mieli on tehnyt, mutta päätin, että olen kokonaan ilman ja siinä olen pysynyt.”

”Intissä kaverini ylipuhuivat minut aloittamaan nuuskaamisen. Ja näinpä sitä tuli nuuskaa nuuskattua ensimmäiset 3 kk. Lopetin sen sitten siihen kun tajusin, että ei tässä pään pyörälle saamisessa ole mitään järkeä.”

”Aloitin nuuskan käytön yläasteella 7. luokalla. Jäin siihen koukkuun aika nopeaan, kun se oli silloin halpaa ja monilla kavereilla oli sitä aina tarjolla. Joten aika lailla koko yläasteen käytin melkein päivittäin nuuskaa juuri sen takia kun oli helposti tarjolla. Mutta yläasteen jälkeen huomasin, että nuuskan hinta on vain nousemassa eikä mulla ole sitä samaa kaveriporukkaa, jolta pystyi ostamaan milloin huvitti, ja sen käyttö tuli aika tylsäksi, kun oli jo niin kauan käyttänyt. Eikä ole tullut ostettua enää enempää lopetuksen jälkeen.

Sain itseni lopettamaan niin, että rupesin käyttämään joka toinen päivä ja sitten joka 3. päivä ja sitten joka 4. päivä ja niin edelleen kunnes se nuuskan halu loppui. Olen siis ollut 3 vuotta nyt käyttämättä.” 

”Nuuskan käytön aloitin noin 3 vuotta sitten. Se alkoi, kun kaveritkin käytti, ja nopeasti ne satunnaiset käytöt muuttui säännölliseksi. Alussa ei tuntunut mitään negatiivisia vaikutuksia, mutta muutaman kuukauden jälkeen huomasi suun terveyden heikentyvän huomattavasti. Toinen suuri syy miksi lopetin on raha. Ei itse edes tajua miten paljon siihen kuluu rahaa. Nyt 3 kk ilman, ja olo on todella hyvä ilman nuuskaa!”

”Olen 23 v miehen alku. Nuorena olin tyhmä ja ajattelematon, ensimmäinen nuuskakokeilu tapahtui yläasteella 7. luokalla, halusin ehkä tuolloin vanhemmilta kavereilta hyväksyntää. Nuuskaa sai helposti hommattua koulusta ja sitä sitten tuli käytettyä satunnaisesti koko yläasteaika. Ammattikouluun siirryttyäni nuuskasta tuli jokapäiväistä.

Tunsin/tiesin tuolloin sen, että olin jäänyt koukkuun siihen, enkä oikeastaan missään vaiheessa miettinyt sitä miten haitallista/vaarallista se on terveydelle. Vanhemmilta tuli paheksuntaa paljonkin, etenkin äitiltä, isä ei niin välittänyt kun oli nikotiini-ihmisiä sekin. Kaveripiirissä tuntui että suurin osa käytti nuuskaa, ja ajatuskin siitä että lopettaisi tuntui vaikealta.  Ammattikoulun jälkeen tuli aika armeijan, siellä jos jossain nuuska liikkui yksiköstä toiseen ja tuvasta seuraavaan. Palvelin 9 kk lääkintämiehenä.

Armeijapalveluksen aikana kerkesi olla paljon gineksiä sun muita harjotuksia, silloinkin tunsin samoja ajatuksia kun aikaisemmin, että en pysty lopettamaan kun kaikki muutkin käyttää ja nuuskaa näkee joka puolella. Jälkeenpäin ajattelen, että silloin ei vielä ollut niin sanotusti miehen selkärankaa, jolla olisi tehnyt omat päätökset eikä olisi antanut muiden vaikuttaa niihin.

Armeijasta päästyäni tapasin elämäni naisen. Suhteen alussa sain häneltä paljon valistusta nuuskasta ja kävi selväksi että hän ei hyväksy sitä. Tein kompromissin ja sanoin hänelle, etten käytä enää nuuskaa hänen seurassaan. Olimme olleet suhteessa jo pitemmän ajan, aina silloin tällöin tuli toiveita että etkö voisi lopettaa jo tuota nuuskan käyttöä. Muutimme yhteen ja suhde otti seuraavan askeleen, vuosi oli 2019 kun hän sanoi ikään kuin vitsillä, että lapsia ei tule ennen kuin lopetat tuon nuuskan käytön, totesin vain että jaahas 😊, lopettaminen oli kyllä jo tuolloin käynyt mielessä useasti.

Tuli uusivuosi 1.1.2020, mietin mielessäni että voisin kokeilla lopettaa. Lopettamisesta noin viikon verran kysyin naiseltani että oletko huomannut jotain, hän vain totesi että enpä juuri, sanoin reteänä että olenpa ollut tässä viikon jo ilman nuuskaa. Siihen se sit loppui kuin seinään. Lopettamispäivästä on noin 1.5 v ja voin todeta ylpeänä tämän olevan elämäni parhaimpia päätöksiä. Matkan varrelle on mahtunut paljon houkutuksia, mutta kun löytää sen lujuuden ja sitkeyden, että ei enää, olen päässyt jo irti, niin houkutuksista pääsee yli.

Kaikki pystyvät siihen jos tahto on kova. Nuuskan lopettamisen teet vain sinä itse ei kukaan muu puolestasi!”

”Aloitin nuuskan käytön 14-vuotiaana pikkuserkkujen opastuksella mummolani takapihalle rakentamassamme puumajassa. Helposti addiktoituvana persoonana olin kerrasta koukussa. Rakkautta ensisilmäyksellä! Käyttöni jatkui pitkälle lukion abikevään lukulomaan, jolloin kirjahyllyä penkoessani huomioni kiinnitti napakasti nimetty kirja. Kirjan nimi oli ”Stumppaa tähän! Irti nikotiinikoukusta”. Takakansi maalasi kirjasta taikakalun, joka saa kovinmankin Kaurismäen lopettamaan tupakoinnin seinään. Sitä enenmpää en kirjaa lukenut, mutta se istutti mieleeni siemenen, joka kasvoi hiljaa, mutta varmasti.”

”Aloitin käyttämään nuuskaa ammattikuolussa alaikäisenä. Sitä tuli käytettyä päivittäin ja mainostin sitä kavereilleni. Myöhemmin paras kaverini alkoi myös käyttämään ja tarjosin sitä hänelle useasti. Pari vuotta myöhemmin hänelle todettiin suussa pahalaatuinen kasvain. Koin käsittämätöntä syyllisyyden tunnetta tästä, koska olin saanut hänet aloittamaan nuuskan käytön. Hoidot onneksi onnistuivat mutta suun tila ei palannut normaaliksi. Olen siitä päivästä lähtien ollut ilman nuuskaa ja kohta tulee vuosi täyteen.

Olen saanut monta kaveria lopettamaan nuuskankäytön eikä lähipiirissäni onneksi enää käytetä sitä.”

”Tässä mun tarina nuuskan käytöstä. Aloitin sen tammikuun loppupuolella vuonna 2020 kaverin innostamana. Oon yrittäny lopettaa sitä kahteen tai kolmeen otteeseen, mutta aina fiilis on vienyt mukanaan muutaman viikon jälkeen lopettamisesta. Olen yrittänyt lopettaa, sillä tämä ’harrastus’ vie paljon rahaa ja ajan kanssa terveyden. Tämän vuoden alussa minulla alkoi varusmiespalvelus ja kaverini laittoi panokseksi 200 euroa, jos olen puoli vuotta irti nuuskasta. 136 päivää olen nyt ollut ilman ja kovilla mennään vielä! Betsi oli ns. niin suotuisa että se sai minut tajuamaan.”