Onnistumistarinat

”Lopetin nuuskaamisen kuukausi sitten kolmen ja puolen vuoden nuuskaamisen jälkeen. Aloitin lukioikäisenä stressinhallinnan vuoksi, mutta en koskaan kyennyt tapaa lopettamaan, vaikka se useasti mielessä kävi. Palveluksen loppupuolella aloin huomata kärsiväni särystä ikenissä ja huomasin, että ensimmäinen asia mitä tein ja ajattelin päivittäin oli nuuskaaminen. Lisäksi huomasin, että nuuska vaikutti urheilusuorituksiini konkreettisesti. En muutenkaan pitänyt ajatuksesta, että olen nikotiiniaddikti. Päätin lopettaa. Ensimmäiset päivät olivat vaikeimpia ja kärsin vieroitusoireista, mutta pikkuhiljaa oireet helpottivat ja tein joka päivä päätöksen olla käyttämättä.” 

”Eli tosiaan kaikki lähti siitä kun olin jo 5x yrittänyt lopettaa nuuskan ja tupakan käytön, armeijassa käyttö pahentui mutta 5kk kun olin armeijjassa ollut totesin että nyt on aika todella lopettaa ja parantaa oma terveys kunnolla. Ja varsinkin pelko syövästä kasvoi sillä sitä suvussmme on paljon. Sain apua veksistä nikotiinin lopettamiseen ja olen ollut nikotiini vapaa jo melkein puolivuotta. Vaikka vieläkin armeijjassa olen, ei tee edes mieli nikotiinia ja toivon että moni muukin yrittäisi lopettaa sillä se todella vapauttaa mielen ja oman terveyden takaisin paremmaksi.
Olen hyvin helpottunut, että todella onnistuin lopettamaan vaikka olin 6v aktiivisesti käyttänyt nikotiinia, varsinkin nuuskaa. Kiitos intin ja oman tahtoni. Myös kihlattuni oli tukena hyvin paljon ja pääsin irti nuuskasta ja ylipäätään nikotiinista.
Yleiskuntoni on nousut noin 80% ja olen hyvin tyytyväinen siitä. Kyllä elämä hymyilee kun on päässyt irti nikotiinista, suosittelen vahvasti kaikille ”

”Olen tupakoinut ja käyttänyt nuuskaa alkoholin alaisena yläkoulusta lähtien, mutta kunnon käyttö alkoi vasta lukion toisena vuonna, kun välitunneilla alettiin kaveriporukalla käydä tupakilla ja nuuskaa käytettiin tunneilla. Lopetin nikotiinin täysin uutena vuotena, kun halusin keskittyä kirjoituksiin ja aloittaa uuden sivun elämässäni. Tämä kesti kunnes tulin armeijaan, jossa nikotiini taas otti vallan. Tärkein syy lopettamiseen on nuorille varusmiehille varmasti rahan meneminen, nuuskakiekko on 5-7€ ja aski röökiä on 12€. Monilla siis suurin osa päivärahoista menee nikotiinin joka on surullista. Päätin lopettaa uudestaan nähdessäni tj0nuuskalle kampanjan kamppailu päivillä, ja tajusin kuinka koukussa taas olin. Kun käyttää täysipäiväisesti nuuskaa niin ajatukset ovat helposti sumeita, ja tunnen itseni paljon virkeämmäksi, kun olen taas irti nuuskasta. Nuuskan käyttäminen nuorilla miehillä on yleistynyt sen jälkeen, kun kaupat, kuten sotilaskoti, ovat alkaneet myymään niitä tiskiltä.”

”Kuinka pääsin himokäyttäjänä nuuskasta eroon? Itselläni toimi apuna kuukauden kinkut. Alokasjakson aikaan käytin vielä reilusti nuuskaa (noin purkki kahteen päivään). Pikkuhiljaa otin vähemmän nuuskaa mukaan ja nyt tällä kinkulla otin vain yhden purkin, joka kesti noin viikon, sen jälkeen olen ollut ilman nuuskaa. Tämä viikko vielä niin saa mennä lomille nuuskattomana😎”

”Syksyllä 2018 tein ison virheen elämässäni ja sorruin kokeilemaan nuuskaa. Kokeilu tuotti lisää testauksia ja pian huomasinkin olevani koukussa…

Nyt 3 vuotta myöhemmin otin itseäni niskasta kiinni, ja ylioppilaskirjoituksien aikaan päätin, että nyt riittää. Lahjoitin varastoni sedälle ja hankin 2 levyä nikotiinipurkkaa. Päätin, että nämä levyt saavat riittää ja sen jälkeen jää nikotiini kokonaan.

Nyt olen ollut nikottomana 3 kk ja olen ylpeä siitä. Missään nimessä en halua enää sortua tuollaiseen hölmöyteen. Armeijastakin tulee varmasti helpompaa, kun ei tarvitse biitti huulessa kulkea…”

”Olin nuuskannut viimeiset kaksi vuotta ja rahaa meni ihan perkeleesti hukkaan. Se on vaan se hetkellinen fiilis minkä siitä saa, mutta siihenkin turtuu kuka tahansa ajan myötä. Vaikeeta se lopettaminen oli, kun olen ihmisenä helposti addiktoituva persoona. Aiemmin viime talvella yritin lopettaa, mutta lopetuspäätös jäi vaiheeksi kuin ’vahingossa’ satunnaisesta mielijohteesta. Tyttöystäväkään ei tykännyt yhtään nuuskaamisestani ja hän sitten sai minut vakuuttumaan. Sieltä se motivaatio lopettamiseen lähti ja se prosessi ei ollut helppo. Viime keväänä tuli tj0 mun nuuskaamiselle. 😎”

”Käytin nuuskaa yli vuoden. Yritin lopettaa monesti, mutta ryhmäpaineen ja helpon saatavuuden takia se oli haastavaa. Hiljattain kuulin tarinan isäni tutusta, joka oli kuollut suusyöpään pitkäaikaisen nuuskaamisen seurauksena. Tarina pysäytti pohtimaan sitä, kumpi on oikeasti arvokkaampaa; nuuska vai terveys.”

”Mun 3 vuoden nuuskan käyttö loppui intissä, kun sanoin kaverilleni et ’hei, jos en ammu täysiä pisteitä ampumatestissä niin lopetan’ ja kappas vaan, yksi luotihan sieltä meni ohi… Oon nyt ollut 3 kk ilman nuuskaa!”

”Aloitin nuuskaamisen joskus ysiluokalla, ja siitä asti käytin kunnes tuli intin ensimmäiset kaksi viikkoa. Päivärahoja kun laskeskelin, niin huomasin että nuuskaa ei sillä rahalla voi ostella, ja aloin listata asioita mitä voin 75 € tehdä muuta kuin ostaa nuuskaa. Viikonloppuisin kaverien kanssa syömään ja vaikka minigolffaamaan, ne jäävät mieleen toisin kuin ostama tolppa.

Aluksi nuuskan lopettaminen aiheutti päänsärkyä ja teki paljon mieli lisää, mutta kun oli ollut 3-4 viikkoa irti nuuskasta niin alkoi helpottamaan. Sain jopa 2 kaveriani lopettamaan nuuskan käytön. Motivoisin nuuskaajaa lopettamaan rahan säästön ja hampaiden takia. Itse suorastaan rakastin nuuskan käyttöä mutta nykyään mietin vain että kunpa en olisi ikinä aloittanut.” 

”Alotin tupakoimaan epäsäännöllisesti 15 vuotiaana. Siitä sitten amiksessa tupakointi säännöllistyi ja nuuska tuli rinnalle. Monta kertaa lopetin ja vähensin kumpaakin, mutta koskaan en päässyt kokonaan eroon. Armeijan alotin 2/23 ja intin ekana päivänä lopetin tupakoinnin. Syynä oli se, että olin todella kova tasoisessa yksikössä jossa muutkaan ei polttanut ja halusin pysyä heidän perässään (kuntoni ei ollut parhaimmasta päästä). Nuuskan lopetin muutama kk tupakan jälkeen, jonka jälkeen käytin hetken nikotiinipusseja. Vuoden vaihteessa kuitenkin lopetin myös nikotiinipussit (sekä alkoholin!). Eli nyt noin puolisen vuotta menty kokonaan päihteettömänä.”

”Aloitin nuuskan käytön yläasteella 7. luokalla. Jäin siihen koukkuun aika nopeaan, kun se oli silloin halpaa ja monilla kavereilla oli sitä aina tarjolla. Joten aika lailla koko yläasteen käytin melkein päivittäin nuuskaa juuri sen takia kun oli helposti tarjolla. Mutta yläasteen jälkeen huomasin, että nuuskan hinta on vain nousemassa eikä mulla ole sitä samaa kaveriporukkaa, jolta pystyi ostamaan milloin huvitti, ja sen käyttö tuli aika tylsäksi, kun oli jo niin kauan käyttänyt. Eikä ole tullut ostettua enää enempää lopetuksen jälkeen.

Sain itseni lopettamaan niin, että rupesin käyttämään joka toinen päivä ja sitten joka 3. päivä ja sitten joka 4. päivä ja niin edelleen kunnes se nuuskan halu loppui. Olen siis ollut 3 vuotta nyt käyttämättä.” 

”Eilen sitten meni viimeset yläpeltiin, aamulla loput roskiin ja tykki perässä. Nyt saa riittää. Viisi vuotta on tullut käytettyä nuuskaa silloin tällöin. Trendinä kuitenkin aikalailla ollut, että joka vuosi enemmän kuin edellisenä. Olen ’lopettanut’ neljä kertaa ja päätynyt aina uudelle lähtöviivalle. Joskus pitänyt pari kuukautta, joskus pari päivää. Viimeksi lopetin ennen juhannusta ja siinä meni viikko.

En ole varma, onko nuuskaaminen mulle enemmän tapariippuvuus vai fyysinen riippuvuus vai molempia. Kaikkein eniten sitä on mennyt tietyissä tilanteissa, erityisesti kaverien kesken. Aamukahvi ja nuuska, iltakahvi ja nuuska, reenit ja nuuska, iltaolut ja nuuska. Jollakin typerällä tavalla mulla vielä nuuskaaminen on toiminut priimusmoottorina oluenjuonnille kaksisuuntaisesti. Olutta ja nuuska huuleen. Kaljan juontia olen tosin pystynyt aika hyvin vähentelemään. Sellaista perustissuttelua.”

”Aloitin asepalvelukseni armeijassa riippuvaisena nuuskasta. Vaikka se oli vaikeaa, päätin luopua siitä. Sain tukea tupakavereiltani ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Käytin purukumia ja liityin lenkkeilyryhmään hallitakseni himoani. Ajan myötä kamppailu helpottui ja lopulta pääsin eroon nuuskasta. Olin ylpeä itsestäni ja tajusin, että vahvuus ja tuki auttoivat minua voittamaan riippuvuuden.”

”Nuuskasta pääsin intis irti, kun pistettiin bettiä kavereiden kaa, et ketkä pystyy lopettaa.”

”Tajusin kuinka turhaa paskaa tavaraa tupakki ja nuuska on. Käytin intin jälkeen viimesen tolppani ja lopetin ekalla heittämällä kaikki. Tässä on nyt puoli vuotta oltu ilman.”

Itse lopetin nuuskan aloittaessani palveluksen, koska olin harkinnut sitä pitkään ja huomannut kuinka turhaa se oli minulle. Olihan siinä omat haasteensa, kun suurin osa tuvasta käytti nuuskaa. Mutta pidin mielen kirkkaana, ja nyt on jo melkein puoli vuotta oltu nuuskatta.

”Aloitin nuuskan käytön noin 16-vuotiaana, kun olin lukiolainen ja halusin kuulua joukkoon. Aluksi kokeilu oli vain satunnaista, mutta ajan myötä siitä tuli tapa, joka tuntui lähes itsestäänselvyydeltä osalta arkea. Nuuska oli nopeasti niin kiinteä osa elämääni, että en juuri miettinyt sen vaikutuksia.

Lopettaminen ei ollut koskaan helppoa. Yritin monta kertaa, mutta epäonnistuin joka kerta. Ensimmäinen kerta oli pari vuotta myöhemmin, kun olin saanut tarpeekseni siitä, miten nuuska haisi vaatteissani ja miten se vei rahaa. Kesti kuitenkin vain muutaman päivän, ennen kuin stressaavassa tilanteessa annoin periksi. Toisella kerralla tein saman virheen, ja lopetin taas vain muutamaksi viikoksi. Oli vaikeaa, kun kaikki ympärilläni käyttivät nuuskaa ja ajatus siitä, että “vain yksi huulipala ei haittaa”, oli aina houkutteleva.

Motivaatio lopettaa tuli kuitenkin vihdoin, kun olin pari vuotta sitten ollut terveystarkastuksessa, ja lääkäri oli huolissaan huulten ja ikenien kunnosta. Tuo keskustelu sai minut todella miettimään elämääni ja sitä, mitä olin laiminlyönyt. Tajusin, että olin riippuvainen aineesta, joka ei vain haitannut terveyttäni, vaan myös hyvinvointiani ja elämänlaatua. En halunnut elää koko loppuelämääni riippuvaisena jostain niin haitallisesta.

Tällä kertaa päätin olla päättäväinen. Tiesin, että päätös ei olisi helppo, mutta olin valmis kokeilemaan jotain muuta. Tällä kertaa, sen sijaan, että ajattelin, kuinka vaikeaa olisi olla ilman nuuskaa, aloin keskittyä siihen, kuinka paljon paremmalta elämä tuntuu ilman sitä. Käytin tukea, etsin vertaistukea ja annoin itselleni tilaa olla heikko silloin, kun sitä tarvitsin.

Lopettaminen oli pitkä prosessi, mutta viimein, muutaman kuukauden jälkeen, se ei enää ollut yhtä vaikeaa.”

”Minä ja kaikki kaveripiiristäni käytti nuuskaa. Uutena vuotena päätettiin yhden kaverin kanssa lopettaa nuuska, koska tajusimme sen olevan niin turha asia elämässämme. Tsempattiin toisiamme olla käyttämättä, ja sitten kun alkoi helpottaa, kumpikaan ei ikinä sortunut käyttämään. Nyt melkein 3 vuotta myöhemmin kumpikaan meistä ei ole käyttänyt pussin pussia. Isoin syy tähän on se, että jos jompikumpi sortuu niin toinen sortuu heti sen jälkeen.”

”Olin käyttänyt silloin joku 3 kk. Sit tyttöystävä sano ’nyt jos et lopeta, niin mua et tuu kyllä sit enää näkemään’. Se sai kyllä ajattelee.”

”Aattelin jakaa muille motivaatioksi oman tarinan nuuskan jättämisestä intin aikana, vaikka moni kokee sen intin aikana erittäin vaikeaksi, ja monella se nuuskan käyttö siellä vasta alkaakin.

Sitä oli tullu käytettyä noin 2 vuotta ennen ku lähtö tuli, ja jatku myös 4-5 kuukautta intin alottamisen jälkeen. Aattelin ite silloin, että eihän täällä ilman nuuskaa pärjää, ja pelkkä ajatuskin siitä ettei ois ollu intissä nuuskaa tuntu melko järkyttävältä. Kuitenki melko aikasessa vaiheessa RUK:in alkamisen jälkeen alko miettii sitä nuuskan käyttöä siltä kannalta, että onko se yks tekijä siinä miksi kaikki välillä tuntuu nii raskaalta ja vaikealta suorittaa. Olin tietysti miettiny monesti aiemminkin, että lopettaminen ei olis huono juttu, mutten kuitenkaan tosissaan ollu yrittänyt vielä kertaakaan.

Yks kaunis talviaamu päätin kerrankin olla ottamatta aamupalan jälkeen sitä nuuskaa, mikä oli tullut jo melko rutiininomaiseksi tavaksi. Varmasti jokainen joka nuuskaa käyttää tietää, kuinka sitä aina ruokailun jälkeen tekee mieli. Sitten lounaan jälkeen sama juttu, päätin nyt kerrankin koittaa olla kokonaan ilman nuuskaa hetken. Pari päivää meni ja eihän se helppoa ollu, mutta siinä kun kerkes hetken olla ilman, mietti, että onko järkeä nyt jo luovuttaa ja taistelin sitä houkutusta vastaan. Sille polulle sitten lopulta tulikin jäätyä.

Voin sen sanoa tuosta nuuskan käytöstä intissä, että vaikka se tuntuu helpottavan siellä olemista ja tekemistä, niin lopettamisen jälkeen tuntuu vielä paljon paremmalta, jaksaa urheilla aktiivisemmin ja samalla säästää ikeniä ja hampaitakin, eli pelkkää plussaa. 

Ei muuta kun tsemppiä kaikille lopettamisen kanssa kamppaileville, joko intissä tai ei. Kyllä se lopulta on tosi palkitseva fiilis ku siitä nuuskasta pääsee eroon.”