Onnistumistarinat

” Aloitin nikotiinin käytön jo 12-vuotiaana, lähinnä kavereiden vuoksi. Vuosien aikana käyttö aaltoili, ja palvelukseen päästyäni aloitin uudestaan, koska lähes kaikki ympärillä käyttivät nikotiinia ja se tuntui helpolta tavalta purkaa stressiä.
Lopulta huomasin, että nikotiini alkoi hallita arkeani. Silloin koin hengellisen heräämisen ja aloin pohtia, millaista elämää haluan oikeasti elää. Tunsin vahvasti, että Jumala kutsui minua luopumaan tavasta, joka ei vienyt minua hyvään suuntaan. Rukoilin voimaa ja päätin lopettaa.
Se ei ollut helppoa, mutta hengellinen motivaatio piti minut oikealla tiellä. Koen, että Jumalan avulla sain voimaa pysyä päätöksessäni ja aloittaa puhtaamman, terveemmän arjen ilman nikotiinia.”

”Olin käyttänyt 7 luokasta asti nuuskaa purkin päivässä, en ollut ikinä edes harkinnut lopettamista mutta kaverini kertoi lopettavansa ja sain idean että lopetan itsekin. Lopetin siihen paikkaan ja hain veksistä nikotiinipurkkaa josta olen myös päässyt eroon. Parasta päätöksessä oli se että säästyy terveys ja RAHA.”

”Alotin tupakoimaan epäsäännöllisesti 15 vuotiaana. Siitä sitten amiksessa tupakointi säännöllistyi ja nuuska tuli rinnalle. Monta kertaa lopetin ja vähensin kumpaakin, mutta koskaan en päässyt kokonaan eroon. Armeijan alotin 2/23 ja intin ekana päivänä lopetin tupakoinnin. Syynä oli se, että olin todella kova tasoisessa yksikössä jossa muutkaan ei polttanut ja halusin pysyä heidän perässään (kuntoni ei ollut parhaimmasta päästä). Nuuskan lopetin muutama kk tupakan jälkeen, jonka jälkeen käytin hetken nikotiinipusseja. Vuoden vaihteessa kuitenkin lopetin myös nikotiinipussit (sekä alkoholin!). Eli nyt noin puolisen vuotta menty kokonaan päihteettömänä.”

”Aloitin nuuskan käytön seiskaluokalla. En tuntenut luokallani ketään, ja nuoren yksinkertainen tarve kuulua joukkoon oli vahva. Halusin vaikuttaa kovalta jätkältä. Olen yrittänyt lopettaa useita kertoja tuloksetta. Tällä kertaa aion onnistua.”

”Olin nuuskannut viimeiset kaksi vuotta ja rahaa meni ihan perkeleesti hukkaan. Se on vaan se hetkellinen fiilis minkä siitä saa, mutta siihenkin turtuu kuka tahansa ajan myötä. Vaikeeta se lopettaminen oli, kun olen ihmisenä helposti addiktoituva persoona. Aiemmin viime talvella yritin lopettaa, mutta lopetuspäätös jäi vaiheeksi kuin ’vahingossa’ satunnaisesta mielijohteesta. Tyttöystäväkään ei tykännyt yhtään nuuskaamisestani ja hän sitten sai minut vakuuttumaan. Sieltä se motivaatio lopettamiseen lähti ja se prosessi ei ollut helppo. Viime keväänä tuli tj0 mun nuuskaamiselle. 😎”

”Nuuskasta pääsin intis irti, kun pistettiin bettiä kavereiden kaa, et ketkä pystyy lopettaa.”

”Olin käyttänyt nuuskaa jo mielestäni ihan liian pitkään. Aloin miettiä, että kohta mun ylähuulet varmaan roikkuu polvissa nuuskan radioaktiivisen säteilyn toimesta. En halunnut sitä, ja itse asiassa häpesin nuuskaamistani. Tähän tosin myös saattaa vaikuttaa se että olen nainen. Kutsuin itseäni ’piilonuuskaajaksi’.

Viimeisen kerran kun hankin nuuskaa, päätin että tää tähän kyllä jää. Olen itsepäinen ja erittäin päättäväinen luonteeltani, en halunnut että yksi aine määrittää mun olotilan, vituttaa nimittäin voi myös ilman niksojakin.

Aika kului ja jäljellä oli se yksi kiekko. Tein päätöksen: lopetan.

Aloitin samalla myös aktiivisen urheilun pitkästä aikaa, halusin parantaa suorituksiani. Ja aina kun ne pahimmat himot iski, lähdin lenkille ja juoksin niin pitkään kunnes en edes muistanut koko nuuskaa. Tänään olen ollut ilman nikotiinia 402 päivää ja loppuelämän päivät edessä.”

”Lysti alkoi hieman ennen syyskuuta. Ostin kiekon nuuskaa, koska kaikki muutkin käyttivät. Nikotiini myös parantaa keskittymiskykyä, joten ajattelin että kyseessä voisi olla oiva keino motivoida itseä opiskelemaan.

Ei siitä opiskelusta mitään tullut. Ensimmäisen kerran kun laitoin nuuskan huuleen, oli tunne mahtava. Euforiaa purkissa, pussin muodossa. Muutama päivä meni, eikä sitä kiksiä enään saanut. Ratkaisu oli helppo, tuplata annosvahvuus. Pari kertaa toimi, ja tajusin jahtaavani lohikäärmettä. Viikko sisällä riippuvuudessa, ja tajusin että nyt ollaan helvetissä. Yritin puolisen vuotta lopettaa tasaisin väliajoin, jokainen kiekko oli viimeinen. Jokainen pussi oli viimeinen, täydet kiekot lensivät roskiin, vain jotta kävin seuraavana päivänä hakemassa uuden.

Lysti kuitenkin loppui, kun hammaspaikka irtosi suusta. Ei kiekon kyljessä mainittu mitään tuollaisesta efektistä.”

”Päätin lopettaa nuuskan käytön sen jälkeen, kun huomasin, että se vaikuttaa negatiivisesti mun mielialaan sekä jaksamiseen. Vaikka oli vaikeuksia vieroitusoireiden kanssa, sen yli päästyä oon ollut tosi onnellinen ja iloinen 🙌” 

”Olen tupakoinut ja käyttänyt nuuskaa alkoholin alaisena yläkoulusta lähtien, mutta kunnon käyttö alkoi vasta lukion toisena vuonna, kun välitunneilla alettiin kaveriporukalla käydä tupakilla ja nuuskaa käytettiin tunneilla. Lopetin nikotiinin täysin uutena vuotena, kun halusin keskittyä kirjoituksiin ja aloittaa uuden sivun elämässäni. Tämä kesti kunnes tulin armeijaan, jossa nikotiini taas otti vallan. Tärkein syy lopettamiseen on nuorille varusmiehille varmasti rahan meneminen, nuuskakiekko on 5-7€ ja aski röökiä on 12€. Monilla siis suurin osa päivärahoista menee nikotiinin joka on surullista. Päätin lopettaa uudestaan nähdessäni tj0nuuskalle kampanjan kamppailu päivillä, ja tajusin kuinka koukussa taas olin. Kun käyttää täysipäiväisesti nuuskaa niin ajatukset ovat helposti sumeita, ja tunnen itseni paljon virkeämmäksi, kun olen taas irti nuuskasta. Nuuskan käyttäminen nuorilla miehillä on yleistynyt sen jälkeen, kun kaupat, kuten sotilaskoti, ovat alkaneet myymään niitä tiskiltä.”

”Olen 23 v miehen alku. Nuorena olin tyhmä ja ajattelematon, ensimmäinen nuuskakokeilu tapahtui yläasteella 7. luokalla, halusin ehkä tuolloin vanhemmilta kavereilta hyväksyntää. Nuuskaa sai helposti hommattua koulusta ja sitä sitten tuli käytettyä satunnaisesti koko yläasteaika. Ammattikouluun siirryttyäni nuuskasta tuli jokapäiväistä.

Tunsin/tiesin tuolloin sen, että olin jäänyt koukkuun siihen, enkä oikeastaan missään vaiheessa miettinyt sitä miten haitallista/vaarallista se on terveydelle. Vanhemmilta tuli paheksuntaa paljonkin, etenkin äitiltä, isä ei niin välittänyt kun oli nikotiini-ihmisiä sekin. Kaveripiirissä tuntui että suurin osa käytti nuuskaa, ja ajatuskin siitä että lopettaisi tuntui vaikealta.  Ammattikoulun jälkeen tuli aika armeijan, siellä jos jossain nuuska liikkui yksiköstä toiseen ja tuvasta seuraavaan. Palvelin 9 kk lääkintämiehenä.

Armeijapalveluksen aikana kerkesi olla paljon gineksiä sun muita harjotuksia, silloinkin tunsin samoja ajatuksia kun aikaisemmin, että en pysty lopettamaan kun kaikki muutkin käyttää ja nuuskaa näkee joka puolella. Jälkeenpäin ajattelen, että silloin ei vielä ollut niin sanotusti miehen selkärankaa, jolla olisi tehnyt omat päätökset eikä olisi antanut muiden vaikuttaa niihin.

Armeijasta päästyäni tapasin elämäni naisen. Suhteen alussa sain häneltä paljon valistusta nuuskasta ja kävi selväksi että hän ei hyväksy sitä. Tein kompromissin ja sanoin hänelle, etten käytä enää nuuskaa hänen seurassaan. Olimme olleet suhteessa jo pitemmän ajan, aina silloin tällöin tuli toiveita että etkö voisi lopettaa jo tuota nuuskan käyttöä. Muutimme yhteen ja suhde otti seuraavan askeleen, vuosi oli 2019 kun hän sanoi ikään kuin vitsillä, että lapsia ei tule ennen kuin lopetat tuon nuuskan käytön, totesin vain että jaahas 😊, lopettaminen oli kyllä jo tuolloin käynyt mielessä useasti.

Tuli uusivuosi 1.1.2020, mietin mielessäni että voisin kokeilla lopettaa. Lopettamisesta noin viikon verran kysyin naiseltani että oletko huomannut jotain, hän vain totesi että enpä juuri, sanoin reteänä että olenpa ollut tässä viikon jo ilman nuuskaa. Siihen se sit loppui kuin seinään. Lopettamispäivästä on noin 1.5 v ja voin todeta ylpeänä tämän olevan elämäni parhaimpia päätöksiä. Matkan varrelle on mahtunut paljon houkutuksia, mutta kun löytää sen lujuuden ja sitkeyden, että ei enää, olen päässyt jo irti, niin houkutuksista pääsee yli.

Kaikki pystyvät siihen jos tahto on kova. Nuuskan lopettamisen teet vain sinä itse ei kukaan muu puolestasi!”

”Syksyllä 2018 tein ison virheen elämässäni ja sorruin kokeilemaan nuuskaa. Kokeilu tuotti lisää testauksia ja pian huomasinkin olevani koukussa…

Nyt 3 vuotta myöhemmin otin itseäni niskasta kiinni, ja ylioppilaskirjoituksien aikaan päätin, että nyt riittää. Lahjoitin varastoni sedälle ja hankin 2 levyä nikotiinipurkkaa. Päätin, että nämä levyt saavat riittää ja sen jälkeen jää nikotiini kokonaan.

Nyt olen ollut nikottomana 3 kk ja olen ylpeä siitä. Missään nimessä en halua enää sortua tuollaiseen hölmöyteen. Armeijastakin tulee varmasti helpompaa, kun ei tarvitse biitti huulessa kulkea…”

”Aloitin nikotiinipussit ennen inttiä. Käytin noin kiekon yhteen viikkoon rutiinina ja nyt alkoi loppusota ja hajosin niin totaalisesti että nikotiinipussit eivät enää tuntuneet hyvältä. Lopetin nikotiinipussit Rovajärvellä 5pv kohdalla.”

”Pääsin irti nuuskasta puolen vuoden käytön jälkeen tupakaverin kanssa niin että se kumpi ratkee uudestaan maksaa 50 € toiselle. Nyt ollaan molemmat oltu käyttämättä nuuskaa kuukauden verran, vaikeeta se oli mut hyvin pärjättiin.”

”En käyttänyt nuuskaa ennen. Lähdin viime kesänä inttiin, ja samalla syksyn edetessä nuuskan käyttäminenkin alkoi. Kaverit käyttivät ja yllytyshulluna itsekin testasin… ja jäinkin lopulta koukkuun. Pääsin intistä noin viikko sitten, ja olenkin jo ollut 5 päivää ilman. Ei edes vituta.”

”Lopetin nuuskaamisen, kun tuttavani sai nuuskaamisen seurauksena verenmyrkytyksen ja joutui tehohoitoon. Onneksi hän selvisi hengissä, mutta sen jälkeen en ole halunnut enkä pystynyt käyttämään nuuskaa.”

”Aloitin satunnaisen nuuskan käytön lukion ekalla vuodella. Intissä satunnainen käyttö muuttui säännölliseksi ja siitä tuli kunnon tapa laittaa aina nuuska huuleen, kun oli tylsää tai rupes tekemään jotain. Rukissa käyttö oli miltei jatkuvaa ja siellä rupesin ensimmäistä kertaa miettimään et hitto tätä nuuskaa menee. Siellä sit sanoin kaverille et tää on muuten vika pussi minkä ikinä käytän. Noh pari kk siinä meni ja repsahdin, kunnes aattelin et nyt tää loppuu oikeesti et ei tästä oo mulle mitään hyötyä. Alkuvuodesta lopetin kokonaan ja tulevaisuus ilman nuuskaa näyttää hyvältä! Sillon tuli tj0 nuuskalle, en kadu päivääkään, enkä ikinä repsahda uudestaan!”

”Alotin tosiaan nuuskan käytön 21 alkuvuodesta kavereiden kautta kun nekin käytti, alkuun ei ollut niin aktiivista mut kyl aika nopeesti jäin siihen koukkuun. Oon muutaman kerran yrittäny lopettaa intin alussa silleen että oon sallinu itelleni viihdekäytön, se on johtanut siihen et sitten oon vaan ostanut kiekon ja ruvennut taas käyttään. Tuossa n. kuukaus sitten päätin että nyt se loppuu ja käytin mun viimesen pussin, ekat 3 päivää oli tosi pahoja ja olin aika v-mäinen kavereiden mielestä mut sen jälkeen ei tehny enää itellekkään pahaa. Nyt suunnilleen kuukauden ollu ilman eikä himottele yhtään enkä aijo enää käyttää sitä. Vinkkinä jokaiselle joka aikoo lopettaa että ole ankara itselles, jos annat armoo siinä niin se ei tuu onnistumaan.”

”Mun lopettamistarina:
Ennen varusmiespalvelusta yritin moneen otteeseen lopettaa nuuskaamisen. Ei onnistunut millään mutta siirryin nikotiinipusseihin. Intissä kaverit ja kouluttajat tsemppasivat hyvin paljon lopettamaan.. komppanian varapäällikkö lupasi itseasiassa heittää kopan kaljaa sille joka lopettaa nuuskaamisen intissä noh pienen taistelun jälkeen onnistui! Ei olisi ilman tukea mitä täällä sai.”

”Aloitin nuuskaaminen jo 14-vuotiaana jääkiekkokavereideni painostuksesta. Käytin nuuskaa yhteensä 5 vuoden ajan melkein kiekko per päivä. Armeijaan tullessani nuuskaaminen räjähti käsistä, kun nuuskaa meni kavereiden kanssa järjettömiä määriä. Huomasin kuitenkin melko piakkoin palveluksen alun jälkeen, kuinka nuuskaaminen vaikuttaa negatiivisesti fyysisiin suorituksiini. Siispä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kavereitteni erittäin suuren ja tärkeän tuen avulla onnistuin vaikeista ajoista huolimatta jättää nuuskan taakseni.”