Onnistumistarinat

”Käytiin työkaverien kanssa päiväreissuilla Jäämeren pikkukaupoissa ostelemassa ajelun ja nuuskan antaman pikku boostin iloksi. Kaverit lähti muualle maailmaan ja minä tulin tänne palvelemaan. Ei jäänyt kuin se paha maku ja korkea syke. Tajusin miten vähän siitä oikeasti tykkäsin, ilman kaverien heittoja. Palveluksen alusta lähtien puhtailla.”

”Oma tarinani nuuskan kanssa alkaa varmaan 15-vuotiaana. Polteltiin kessua kavereiden kanssa ja sitten joku yllytti ostamaan nuuskaa, kun ei ollut tupakkaa jäljellä. Siitä sitten aloin aktiivisesti käyttämään nuuskaa 20-vuotiaaksi saakka. Nyt päätin, että lopetan, ja se on onnistunut toistaiseksi todella hyvin. Aluksi lopetin nuuskan ja polttelin kessua kun teki mieli nuuskaa, mutta kessuttelukin jäi nopeasti pois kyydistä. Nykyään jauhan purkkaa, jos tekee oikein pahasti mieli, esimerkiksi jos kaverit imevät nuuskaa vieressä. Lopettaminen ei todellakaan ole ollut helppoa, mutta tahdonvoimalla siinäkin on onnistunut.

Lompakkoon jää kuussa yli 50 € enemmän, ääreisverenkiertoni on parantunut, makuaistini on palautunut normaaliksi ja pystyn taas haistamaan jotakin nenälläni. Kokonaisuudessaan kaikki on nyt paremmin. En tätä edes huomannut kun käytin nuuskaa, mutta lopettamisen jälkeen nämä olemattomat asiat ovat tulleet esille ja niiden tärkeyden on tajunnut. Olen nyt ollut 70 päivää nuuskattomana.”

”Aloitin nuuskan käytön 17-vuotiaana. Käytin vaihtelevalla määrällä kolme vuotta ja sain lopetettua nuuskan, mutta armeijaan astuessa nuuskaa oli helposti tarjolla ja sen käyttö rauhoitti pitkiä päiviä ja stressiä. Mutta päätin että reserviin astuessa en käytä ensimmäistä pussiakaan.

Nyt vajaa kaksi vuotta lopettamisesta on helppo sanoa, että kannatti. Aamut on helpompia. Ikenet on kiittänyt ja myös lompakko. Kuitenkin kahden vuoden sisään on mahtunut myös huonompiakin päiviä, ja silloin on miettinyt että olisi rentouttavaa, jos olisi nuuskaa, mutta kun sen päätöksen tein niin siihen en ole sortunut. Itsekuri nuuskan lopettamisessa on kaiken A ja O!”

”’Kyl se on vaan niin jees päästä pitkän päivän jälkeen ottaa lepii, iskee denssi yläbörsää ja ottaa iisisti’. Nuuskan käyttäminen oli mulle se hetki, kun saa pitkän päivän jälkeen hengähtää. Nuuska oli mulle se ’luotettava kaveri’ joka piti itteni ’pinnalla’ ja jonka avulla mä jaksoin.

Tätä absurdia saastaa mä uskottelin itselleni vuosia, vaikka todellisuudessa nukuin, voin, elin ja söin huonommin. Pienestä opiskelijan budjetista 100-150 € kuukaudessa nuuskaan.

Aina kavereille veloissa, koska oli vaan pakko saada niksat pois, ’eihän pää kestä pinnan yläpuolella ilman, mä tarviin tätä’.

Rahat alkoi olemaan taas vaihteeksi lopussa, frendit laittaa whatsappissa viestiä: ’milloin maksat nyt vaan ne velat?’ Hermoja kiristi, oli pakko päästä tästä mielentilasta eroon, oli pakko hengähtää välillä.

Ihmissuhteet muuttui, vuosien addiktion jälkeen mä olin muuttunut.

Tuntui kuinka vaihtoehdot olis lopussa korjaamaan tää tilanne, kunnes mä tajusin, et nuuska tässä on se, joka määrittää mitä mä olen, nuuska on se, joka määrää miten mun elämä kulkee.

Silloin ihmeen kaupalla päätin, että haluan itse ohjata omaa elämääni, halusin itse tehdä päätökset. Ja tässä ollaan, täysin nikotiinittomana. Tänään tulee 11 viikkoa täyteen, kun lopetin seinään nikotiininkäytön.

Mä hengähdän, mä hengitän, mä elän ja tällä kertaa mä oon se, kenellä on ohjat omissa käsissä!💪”

”Nuuskaaminen sai alkunsa 13-vuotiaana, kun lätkäkaverini tarjosi treenien jälkeen minulle odensia, jonka jälkeen voin todella pahoin ja oksensin. Mutta jostain kumman syystä kokeilin uudestaan ja rupesin ostelemaan itsekin nuuskaa, ja käytin sitä noin 7 vuotta, kunnes päätin lopettaa nuuskaaminen tajutessani sen terveydelliset haitat ja rahaa säästyy kuukaudessa yli 100 €. Aluksi sen lopettaminen oli todella vaikeaa, sorruin lähes joka viikko käyttämään uudelleen nuuskaa, mutta sitten vanhempani antoivat minulle todella toimeliaan ohjelman, jota käytetään myös päivähoidossa, eli siis päivä kerrallaan.

Eli teen itselleni lupauksen, että tänään olen ilman nuuskaa ilman lupausta mitä huomenna käy, koska eihän sitä voi luvata itsellensä, että lopettaa nuuskaaminen kokonaan. Nyt olen 153 päivää putkeen joka aamu mennyt peilin eteen ja luvannut että tänään en käytä nuuskaa ja se on toiminut tähän päivään asti ja on varmasti elämäni paras päätös tähän asti ❤️!”  

”Aloitin nuuskan käytön C-junnuissa jääkiekkoa kilpatasolla pelatessa. Olin 15-vuotias ja pääosin alotin sen takia, kun muutkin lätkäjoukkueessa käytti, ja se oli ”coolia”. En suoranaisesti huomannut silloin terveysvaikutuksia, vaikka välillä tuntuikin, ettei oikein palautunut rankoista treeneistä. ”Niksat” oli ihan hirveät aamuisin, joka teki lopettamisesta mahdotonta.

Vuosi sitten aloin enemmän perehtymään nuuskaamisen lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Olin aina tiennyt, että nuuskaaminen on epäterveellistä, mutta en koskaan tiennyt enempää. Pelkät terveyshaitat saivat minut säikähtämään. Sen jälkeen katsoin netistä löytyneestä laskurista, kuinka paljon minulla oli kulunut rahaa nuuskaan. Kokeilin lopettamista tämän jälkeen useaan otteeseen, mutta tuloksetta. Pisin aika silloin ilman nuuskaa oli noin viikon verran. 

Alotin intin tammikuussa -23 ja päätin kokeilla uudestaan. Alokaskaudella tämä ei onnistunut, mutta yritin kovasti. KH-kausi alkoi, ja päätin kokeilla lopettamista. Tällä kertaa otin erilaisen lähestymistavan. Olin netistä lukenut urheilemisen vaikutuksista riippuvuusoireisiin. Pahimmat ”niksat” olivat aina aamuisin ja ruokien jälkeen. Rupesin käymään HETI herätessäni aamulenkillä. Ruokailujen jälkeen lähdin aina pidemmälle kävelylenkille, jonka jälkeen suihkuun. Suihkussa käyminen auttoi paljon. Tuli jollain tapaa puhtaampi olo, eikä tehnyt niin paljoa mieli laittaa likaisia nuuskasäkkejä ylähuuleen.

KH-kaudesta lähtien olen nyt ollut ilman nuuskaa, ja enää ei tee ollenkaan mieli. Voin sanoa hyvällä omatunnolla, että olen päässyt nuuskasta eroon. Suosittelisin kaikkia lopettamaan. Nuuskaaminen ei ole coolia. Kokeile eri tapoja lopettaa, äläkä lannistu kun ekalla, tokalla tai kolmannellakaan yrityksellä ei toimi. Olen jo tähän asti lopettamisesta säästänyt paljon rahaa. Isoin palkinto on se, että pääsin nuuskasta eroon.” 

”Eilen sitten meni viimeset yläpeltiin, aamulla loput roskiin ja tykki perässä. Nyt saa riittää. Viisi vuotta on tullut käytettyä nuuskaa silloin tällöin. Trendinä kuitenkin aikalailla ollut, että joka vuosi enemmän kuin edellisenä. Olen ’lopettanut’ neljä kertaa ja päätynyt aina uudelle lähtöviivalle. Joskus pitänyt pari kuukautta, joskus pari päivää. Viimeksi lopetin ennen juhannusta ja siinä meni viikko.

En ole varma, onko nuuskaaminen mulle enemmän tapariippuvuus vai fyysinen riippuvuus vai molempia. Kaikkein eniten sitä on mennyt tietyissä tilanteissa, erityisesti kaverien kesken. Aamukahvi ja nuuska, iltakahvi ja nuuska, reenit ja nuuska, iltaolut ja nuuska. Jollakin typerällä tavalla mulla vielä nuuskaaminen on toiminut priimusmoottorina oluenjuonnille kaksisuuntaisesti. Olutta ja nuuska huuleen. Kaljan juontia olen tosin pystynyt aika hyvin vähentelemään. Sellaista perustissuttelua.”

”5 vuotta nuuskaa käyttänyt ja tupakoinut. Alokaskauden mettäreissujen syystä nuuska jäi ja tupakka tuli enemmän kuvioihin. Sitä rataa meni haaveetkaatuu-päivään asti. Nuuskaa käytän enää pari pussia päivässä. Cooperin tulos on noussu alokaskaudesta 250 m. Kunnon takia lähti ajatus lopettamisesta, ei siellä vyksissä muuten pärjää. Röökiä ei edes tee enää mieli ja haiseekin kauhealta.

Kannattaa lopettaa tai edes vähentää, ei täällä niin helppoo ole että pärjäis huonolla kunnolla.”

”Aloitin asepalvelukseni armeijassa riippuvaisena nuuskasta. Vaikka se oli vaikeaa, päätin luopua siitä. Sain tukea tupakavereiltani ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Käytin purukumia ja liityin lenkkeilyryhmään hallitakseni himoani. Ajan myötä kamppailu helpottui ja lopulta pääsin eroon nuuskasta. Olin ylpeä itsestäni ja tajusin, että vahvuus ja tuki auttoivat minua voittamaan riippuvuuden.”

”Intissä oli pakko yrittää lopettaa, kun käyttäny jo vuosia, ja päivärahat menee aika nopeesti kun kiekon päivässä sulloo huulen alle. Satoja kertoja aiemmin yrittäny kuluneina vuosina lopettaa, mutta lopettamista motivoi nyt se, että kukkarossa olis muutama kolikko enemmän.” 

”Aloitin nuuskaaminen jo 14-vuotiaana jääkiekkokavereideni painostuksesta. Käytin nuuskaa yhteensä 5 vuoden ajan melkein kiekko per päivä. Armeijaan tullessani nuuskaaminen räjähti käsistä, kun nuuskaa meni kavereiden kanssa järjettömiä määriä. Huomasin kuitenkin melko piakkoin palveluksen alun jälkeen, kuinka nuuskaaminen vaikuttaa negatiivisesti fyysisiin suorituksiini. Siispä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kavereitteni erittäin suuren ja tärkeän tuen avulla onnistuin vaikeista ajoista huolimatta jättää nuuskan taakseni.” 

”Olen käyttänyt nuuskaa noin 7 vuotta. Tyhjään mahaan jos käyttää, tulee huono olo. Se on erikoista, koska en halunnut lopettaa sen käyttöä, vaikka huono olo tulikin. Minulla on myös verenpaineongelmaa, joten nuuskan käyttö ei helpottanut asiaa yhtään.

Olen ollut nyt 8 kk ilman nuuskaa ja olo on mahtava! Myös paineet ovat pysyneet kurissa. Jaksan paremmin ja asiat eivät ärsytä niin paljoa enää. Silloin kun lopetin, tuli retkahduksia, joka on tietysti normaalia kun lopettaa päihteiden käytön. En myöskään pystynyt olemaan ajattelematta nuuskaa.

Tahtoisin rohkaista nuuskaajia lopettamaan, vaikka se ei ole helppoa. Yhdessä pystymme siihen ihan varmasti! Joten sanoin itselleni että nyt on aika tj0 nuuskalle!”

”Aloitin käyttämään nuuskaa ammattikuolussa alaikäisenä. Sitä tuli käytettyä päivittäin ja mainostin sitä kavereilleni. Myöhemmin paras kaverini alkoi myös käyttämään ja tarjosin sitä hänelle useasti. Pari vuotta myöhemmin hänelle todettiin suussa pahalaatuinen kasvain. Koin käsittämätöntä syyllisyyden tunnetta tästä, koska olin saanut hänet aloittamaan nuuskan käytön. Hoidot onneksi onnistuivat mutta suun tila ei palannut normaaliksi. Olen siitä päivästä lähtien ollut ilman nuuskaa ja kohta tulee vuosi täyteen.

Olen saanut monta kaveria lopettamaan nuuskankäytön eikä lähipiirissäni onneksi enää käytetä sitä.”

”Aloitin nuuskaamisen kahdeksannella luokalla ja käytin sitä viime kevääseen asti. Käytin nuuskaa etenkin muutaman viime vuoden aikana todella paljon. Yritin lopettaa monesti, mutta riippuvuus vei aina voiton.

Viime keväänä tein kuitenkin tiukan päätöksen. Laitoin kiekon kiinni. Se päätös on pitänyt, ja voin todeta, että se oli elämäni parhaita päätöksiä. Nuuskaamisesta ei ole mitään hyötyä.

Käyttäjien mielestä lopettaminen on vaikeaa, ja niinhän se onkin niin kauan kun ajattelet sen olevan vaikeaa. Nuuskasta pääsee irti päästämällä irti ja päättämällä. Lopettamisen jälkeen ei ole tullut päivääkään, jolloin olisi tehnyt mieli nuuskaa. Minä päätin ja pystyin lopettamaan, niin pystyt sinäkin, jos haluat.”

”Tulin armeijaan 2/19 ja aloitin silloin käyttää nuuskaa. Palvelin vuoden ja tulin töihin. Lupasin äitille että kun intti loppuu, lopetan. Sain viran tammikuussa 2021 ja lopetin nuuskan 5.1.2021 ja ollut siitä asti ilman eikä kyllä tee enää edes mieli… Sanon veijareillekin, että kannattaa lopettaa turha rahareikä.”

”Minä aloitin nuuskan käytön 15-vuotiaana jääkiekkotovereideni painostuksesta. Sain sellaisen kuvan, että nuuska kuuluu jääkiekon kulttuuriin. Tämän jälkeen käytin nuuskaa päivittäin suuria määriä. Ajattelin jossain kohtaa jo lopettamista, mutta en pystynyt siihen. Sitten 19-vuotiaana saavuin armeijaan. Päädyin Aukiin ja joha-marssin jälkeen tajusin pystyväni mihin vain. Siitä motivoituneena lopetin nuuskan käytön välittömästi. Samalla muutin myös elintapani terveellisemmiksi ja näin minusta tuli aivan uusi ihminen. Tämän jälkeen kuntoni koheni huomattavasti ja juoksin viime kesänä maratoonin. Uskon, että kaikki pystyvät lopettamaan nuuskan käytön, kunhan päättävät niin!💪🏻 

Meikäläisen nuuskan lopetusurakka alkoi selkeen vähentämissuunnitelman tekemisellä. Lyhyesti pudotin about pussilla tai parilla päivittäin kunnes pärjäsin n. 3 pussilla per päivä. Sit ostin ns. ’viimesen kiekon’, mikä kesti viikon. Siihen se loppu, ja nyt on 119 pv viimeisestä pussista.

Valehtelisin jos sanoisin, ettei välillä tekis mieli, mut selviän siitä usein tekemällä jotain esim. urheilu- tai jotain muuta aktiviteettia. Tai sit lukemalla muitten tarinoita siitä kuinka elämä on parantunu lopettamisen jälkeen niin saa extramotivaatioo pysyy erossa siitä ’myrkystä’💪💪

Mä oon polttanut röökiä 13-vuotiaasta ja nuuskaamisen aloitin 16-vuotiaana lukiossa. Armeija oli mulle, niin kuin monelle muullekin, just se paikka jossa nuuskaaminen kuitenkin otti tupakoinnista yliotteen ja tupruttelun jätin täysin siirtyessäni imemään purkin denssiä päivään.

Armeija loppui (res.vänr. TK II/14 kiittää), mutta nuuska jäi ilman aikomustakaan lopettaa. Tapasin kesällä 2015 kuitenkin silloisen tyttöystäväni, joka ei erikseen pyytänyt multa lopettamista mutta oli sisäsyntyisesti terveellisten elintapojen kannattaja, joten mun teki mieli lopettaa ihan vaan näyttääkseni sille. Eka yritys epäonnistui tahdonvoiman loputtua. Jatkoin nuuskaamista, mutta en tietenkään kertonut siitä paremmalle puoliskolleni. Noh, tätä jatkui aikansa, ja tietysti ennen pitkää mun piti myöntää, etten ollut lopettanutkaan. Tohon liittyvä peittely ja häpeä oli liian suuri käsiteltäväks, joten päätin koittaa lopettaa uudestaan vaan näyttääkseni itelleni että pystyn siiihen.

Lopetin taas seinään, eli purkki denssiä päivässä → nolla pussia päivässä. Mun kaveri oli just lopettanut röökin Stumppaa tähän -nimisen kirjasen avulla, ja ajattelin testata sitä tueksi samalla. Luin noin 20 sivua kun se saapui postissa ja olin jo vakuuttunut. Nuuskan lopettamisessa kontrolloidaan paniikkia ja pelkoa ilman nuuskaa pärjäämisestä, nikotiinin nk. ”vieroitusoireethan” on vähän humpuukia. Seurusteltiin sen mimmin kanssa pari vuotta ja eron tultua tietysti yksissä kesäbileissä ajattelin että yks denssipussi ei varmaan haittaa…

Siitä tietysti lähti koko yliopiston läpi kestänyt uusi nuuskakausi. Imettiin koulukavereiden kanssa denssiä käytännössä työksemme. Jossain viidennen yliopistovuoden kohdalla aloin miettimään tätä asiaa uudestaan. Olin nuuskannut 10 vuotta (parin vuoden tauko keskellä), ja enää se ei ollut mitään muuta kun täysin lähes pakko-oireista huuleen tunkemista, josta ei saanut mitään varsinaisia kiksejä. Koko ajan sattuu huuleen, hampaan nitkuu, ikenet hiertää ja sitä rataa.

Tartuin uudestaan samaan kirjaan, mutta ilman sitä näyttämisentarvetta huomasinkin, että lopettamine ei ookaan niin helppoa. Lisäks käynti hammaslääkärillä paljasti, että mun ikenen tilanne on ihan normaali vaikka oon nuuskannutkin paljon. Mulla ei ollut sisäsyntyistä tarvetta lopettamiseen.

Oon ollut nyt vuoden on-offina nuuskan kanssa, ja kamppailen koko ajan oman tahtotilani kanssa että löytäisin sen oikeen lopettamisen tahdon vaihteen silmään. Ilman sitä minkään huonon tavan poisoppiminen ei oo mahdollista.

Mut nää vinkit haluan kertoo kaikille:

1. kun on ollut viikon nuuskaamatta, ei edes tunnut siltä että olisi koskaan nuuskannutkaan
2. mun tahtiin denssiä imevällä menee nuuskaan nykyhinnoilla se 40-60 € reilussa viikossa. Ei varmaan tarvii laskee auki mitä tää tarkottaa vuodessa
3. nuuskan tai tupakan lopettamisessa on lähes 100 % kyse siitä, miten hyvin pystyt hallitsemaan sitä paniikintunnetta, joka syttyy sireenin lailla sun päähän heti kun yrität lopettaa. Ikään kun et muka pärjäis ilman nuuskaa ja sut olis tuomittu olemaan koukussa loppuelämäkses. Höpsis. Kyllä sä pärjäät. Kaikki, ketkä ei nuuskaa, pärjää ihan mainiosti.

Sadassa tapauksessa sadasta kaikki ihmiset valitsis elämän ilman kemikaaliriippuvuutta, jos se olis mahdollista sormia napsauttamalla. Suosittelen kaikkia kokeilemaan ton kirjan oppeja, vaikka se onkin kirjoitettu tupakan kontekstissa. Lopettaminen, tai oikeastaan itsensä vapauttaminen nuuskavankilasta, on yks parhaita päätöksiä mitä voi tehdä. Nuuska on niin salakavala, ja se on siinä mielessä ikävämpi tuote kun tupakka, kun se voi olla huulessa ihan jatkuvasti huomaamatta ja rappauttaa sun kroppaa niin että yhtäkkiä vuosien jälkeen huomaakin että ohhoh, ikenet on huonossa kunnossa ja rahaa mennyt useampi tonni ihan huomaamatta.

Elämä ilman nuuskaa on parempaa 😊”

”Itse kokeilin ensimmäistä kertaa yläasteella kavereiden painostuksesta. Homma alkoi yksittäisillä pusseilla, lopulta päädyin ostamaan omia ja sen jälkeen 6 vuotta putkeen käytin nuuskaa. Inttiin kun menin, lopetin, koska päivärahat on niin pienet ettei niillä kauheesti juhlita. Ja hyvin on pärjänny, kun on ollut mielekästä tekemistä niin on oikeestaan unohtanut kokonaan käyttää. Toki joskus tulee yksittäisiä käytettyä ja samalla todettua että hyi helvetti. Enpä enää taida palata nikotiinin pariin kun ihan hyvin pärjänny ilmankin.”

”Puoli vuotta ennen armeijaa päätettiin kaverin kanssa lopettaa nuuskan käyttö. Oltiin ainoot kaveriporukassa, jotka käytti nuuskaa. Pakko sanoo, ettei varmasti ois onnistunu, jos kaveri ei ois lopettanu samaa aikaan😅 Kun kukaan ympärillä ei käytä nuuskaa, niin ei voi olla sillee ’heitä yks pussi’, joten aika nopee siitä riippuvuudesta pääs eroon silloin. Nyt intissäkin nuuskaa menny pyöreet nolla✌🏼 Edelleen siis hyvällä tiellä.”

”Homma alko 8 luokalla ja loppu amiksen ekana vuonna syksyllä, eli 3 vuotta tuli käytettyä. Olin yrittänyt lopettaa nuuskan käyttöä useeseen otteeseen mutta eihän se ollut onnistunut. Sitten päätin että nyt se loppuu ja otin purkkaa tilalle aina kun teki mieli. Pikkuhiljaa muuttu helpommaks ja tässä sitä nyt sitte ollaan. Aika monesti homma meinas lipsua mutta en kuitenkaan ottanut vaikka tarjottiin.”

”Poltin sikaria viime vuosina aina ku otti päähän, eli toisin sanoen hermosavut oli aika vahvasti viime vuosina tosi läsnä. Ei siinä, huomasin että kunto laskee ja inttiinki pitäis mennä kesällä, joten aattelin et lopetan joulukuun 28pv ja sit nikotiini vaan jäi pois mun elämästä.”