Hyppää sisältöön

Onnistumistarinat

Irti nuuskasta –hankkeessa on kerätty Instagram-tilin tj0nuuskalle seuraajilta tarinoita ja kokemuksia nuuskan sekä muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisesta. Muiden kokemuksista voit saada apua ja tukea lopettamiseen.  

”Lopetin nuuskan, kun löin vitsillä vetoa kaverin kanssa. En ottanut alkuun tosissaan koko hommaa, mutta kun huomasin kehossani positiiviset muutokset, päätin lopettaa kokonaan, enkä ole katunut päivääkään!!!”

”Minä aloitin nuuskan käytön 15-vuotiaana jääkiekkotovereideni painostuksesta. Sain sellaisen kuvan, että nuuska kuuluu jääkiekon kulttuuriin. Tämän jälkeen käytin nuuskaa päivittäin suuria määriä. Ajattelin jossain kohtaa jo lopettamista, mutta en pystynyt siihen. Sitten 19-vuotiaana saavuin armeijaan. Päädyin Aukiin ja joha-marssin jälkeen tajusin pystyväni mihin vain. Siitä motivoituneena lopetin nuuskan käytön välittömästi. Samalla muutin myös elintapani terveellisemmiksi ja näin minusta tuli aivan uusi ihminen. Tämän jälkeen kuntoni koheni huomattavasti ja juoksin viime kesänä maratoonin. Uskon, että kaikki pystyvät lopettamaan nuuskan käytön, kunhan päättävät niin!💪🏻 

Meikäläisen nuuskan lopetusurakka alkoi selkeen vähentämissuunnitelman tekemisellä. Lyhyesti pudotin about pussilla tai parilla päivittäin kunnes pärjäsin n. 3 pussilla per päivä. Sit ostin ns. ’viimesen kiekon’, mikä kesti viikon. Siihen se loppu, ja nyt on 119 pv viimeisestä pussista.

Valehtelisin jos sanoisin, ettei välillä tekis mieli, mut selviän siitä usein tekemällä jotain esim. urheilu- tai jotain muuta aktiviteettia. Tai sit lukemalla muitten tarinoita siitä kuinka elämä on parantunu lopettamisen jälkeen niin saa extramotivaatioo pysyy erossa siitä ’myrkystä’💪💪

Mä oon polttanut röökiä 13-vuotiaasta ja nuuskaamisen aloitin 16-vuotiaana lukiossa. Armeija oli mulle, niin kuin monelle muullekin, just se paikka jossa nuuskaaminen kuitenkin otti tupakoinnista yliotteen ja tupruttelun jätin täysin siirtyessäni imemään purkin denssiä päivään.

Armeija loppui (res.vänr. TK II/14 kiittää), mutta nuuska jäi ilman aikomustakaan lopettaa. Tapasin kesällä 2015 kuitenkin silloisen tyttöystäväni, joka ei erikseen pyytänyt multa lopettamista mutta oli sisäsyntyisesti terveellisten elintapojen kannattaja, joten mun teki mieli lopettaa ihan vaan näyttääkseni sille. Eka yritys epäonnistui tahdonvoiman loputtua. Jatkoin nuuskaamista, mutta en tietenkään kertonut siitä paremmalle puoliskolleni. Noh, tätä jatkui aikansa, ja tietysti ennen pitkää mun piti myöntää, etten ollut lopettanutkaan. Tohon liittyvä peittely ja häpeä oli liian suuri käsiteltäväks, joten päätin koittaa lopettaa uudestaan vaan näyttääkseni itelleni että pystyn siiihen.

Lopetin taas seinään, eli purkki denssiä päivässä → nolla pussia päivässä. Mun kaveri oli just lopettanut röökin Stumppaa tähän -nimisen kirjasen avulla, ja ajattelin testata sitä tueksi samalla. Luin noin 20 sivua kun se saapui postissa ja olin jo vakuuttunut. Nuuskan lopettamisessa kontrolloidaan paniikkia ja pelkoa ilman nuuskaa pärjäämisestä, nikotiinin nk. ”vieroitusoireethan” on vähän humpuukia. Seurusteltiin sen mimmin kanssa pari vuotta ja eron tultua tietysti yksissä kesäbileissä ajattelin että yks denssipussi ei varmaan haittaa…

Siitä tietysti lähti koko yliopiston läpi kestänyt uusi nuuskakausi. Imettiin koulukavereiden kanssa denssiä käytännössä työksemme. Jossain viidennen yliopistovuoden kohdalla aloin miettimään tätä asiaa uudestaan. Olin nuuskannut 10 vuotta (parin vuoden tauko keskellä), ja enää se ei ollut mitään muuta kun täysin lähes pakko-oireista huuleen tunkemista, josta ei saanut mitään varsinaisia kiksejä. Koko ajan sattuu huuleen, hampaan nitkuu, ikenet hiertää ja sitä rataa.

Tartuin uudestaan samaan kirjaan, mutta ilman sitä näyttämisentarvetta huomasinkin, että lopettamine ei ookaan niin helppoa. Lisäks käynti hammaslääkärillä paljasti, että mun ikenen tilanne on ihan normaali vaikka oon nuuskannutkin paljon. Mulla ei ollut sisäsyntyistä tarvetta lopettamiseen.

Oon ollut nyt vuoden on-offina nuuskan kanssa, ja kamppailen koko ajan oman tahtotilani kanssa että löytäisin sen oikeen lopettamisen tahdon vaihteen silmään. Ilman sitä minkään huonon tavan poisoppiminen ei oo mahdollista.

Mut nää vinkit haluan kertoo kaikille:

  1. kun on ollut viikon nuuskaamatta, ei edes tunnut siltä että olisi koskaan nuuskannutkaan
  2. mun tahtiin denssiä imevällä menee nuuskaan nykyhinnoilla se 40-60 € reilussa viikossa. Ei varmaan tarvii laskee auki mitä tää tarkottaa vuodessa
  3. nuuskan tai tupakan lopettamisessa on lähes 100 % kyse siitä, miten hyvin pystyt hallitsemaan sitä paniikintunnetta, joka syttyy sireenin lailla sun päähän heti kun yrität lopettaa. Ikään kun et muka pärjäis ilman nuuskaa ja sut olis tuomittu olemaan koukussa loppuelämäkses. Höpsis. Kyllä sä pärjäät. Kaikki, ketkä ei nuuskaa, pärjää ihan mainiosti.

Sadassa tapauksessa sadasta kaikki ihmiset valitsis elämän ilman kemikaaliriippuvuutta, jos se olis mahdollista sormia napsauttamalla. Suosittelen kaikkia kokeilemaan ton kirjan oppeja, vaikka se onkin kirjoitettu tupakan kontekstissa. Lopettaminen, tai oikeastaan itsensä vapauttaminen nuuskavankilasta, on yks parhaita päätöksiä mitä voi tehdä. Nuuska on niin salakavala, ja se on siinä mielessä ikävämpi tuote kun tupakka, kun se voi olla huulessa ihan jatkuvasti huomaamatta ja rappauttaa sun kroppaa niin että yhtäkkiä vuosien jälkeen huomaakin että ohhoh, ikenet on huonossa kunnossa ja rahaa mennyt useampi tonni ihan huomaamatta.

Elämä ilman nuuskaa on parempaa 😊”

”Aloitin nikotiinipussit 16-vuotiaana. Ensin se oli kokeilu, sitten tapa, lopulta pakko.
Yhtenä päivänä pikkusiskoni kysyi: “Miksi sä käytät niitä?” En osannut vastata.
Se kysymys sai mut lopettamaan.
Alku oli vaikein – pääkipua, ärtymystä, levottomuutta. Mutta päivä päivältä helpotti.
Kaverin kanssa tsempattiin toisiamme, ja lopulta nikotiini jäi pois.
Nyt hengitän vapaasti.
En lopettanut vain itseni takia – vaan myös sen, kuka katsoo mua ylöspäin.”

”Aloitin nuuskaamisen kahdeksannella luokalla ja käytin sitä viime kevääseen asti. Käytin nuuskaa etenkin muutaman viime vuoden aikana todella paljon. Yritin lopettaa monesti, mutta riippuvuus vei aina voiton.

Viime keväänä tein kuitenkin tiukan päätöksen. Laitoin kiekon kiinni. Se päätös on pitänyt, ja voin todeta, että se oli elämäni parhaita päätöksiä. Nuuskaamisesta ei ole mitään hyötyä.

Käyttäjien mielestä lopettaminen on vaikeaa, ja niinhän se onkin niin kauan kun ajattelet sen olevan vaikeaa. Nuuskasta pääsee irti päästämällä irti ja päättämällä. Lopettamisen jälkeen ei ole tullut päivääkään, jolloin olisi tehnyt mieli nuuskaa. Minä päätin ja pystyin lopettamaan, niin pystyt sinäkin, jos haluat.”

”Alotin nuuskan käytön heti kun pääsin 7. luokalle eli 2016 ja käytin minimissään 3 v putkeen 1-2 kiekkoa päivässä. Ja 2020, kun olin amiksen ekalla, olin just ostanu puntin denssiä ja menin juomaan tyhjään mahaan pari energia juomaa ja käyttämään parit biitit 30 min sisällä. Tunnin päästä yritän pyöräillä kotia mut oksensin ennenku pääsin koulun pihasta pois ja huomasin että nyt sydän lyö ja lujaa, 2 min päästä tunsin just ja just sykkeen.

Noh rytmihäiriökohtaus loppu, niin saman tien tajusin, etten halua elää tällaista elämää ja 21.1.2020 heitin koko puntin menemää ja lopetin suoraa seinään kaikki nuuskat ja kofeiinituotteet ja en ole käyttänyt sen jälkeen. Olo paljon parempi ja uni tulee helpommin.”

”Aloitin nuuskan käytön yläasteella. Se oli typerää, aloin käyttää sitä kaveriporukkani takia. Armeijan aikana aluksi huomatessani kuinka paljon siihen menee rahaa aloin vähentää sen käyttöä, ja nyt loppupuolella olen päässyt oikeastaan kokonaan yli siitä. Jälkeenpäin aateltuna en edes ymmärrä, miksi aloitin sen.

Vinkkinä kaikille nuuskaajille itse sanon vain että lopeta se! Siitä ei ole kuin haittaa rahapussillesi/kehollesi. Nuuskasta pääsee irti vain jos päätät ja tahdot oikeasti💪 Lisäyksenä vielä. Omalla lopettamisella olen saanut muutkin lopettamaan!” 

”Aloitin nuuskan käytön 14-vuotiaana pikkuserkkujen opastuksella mummolani takapihalle rakentamassamme puumajassa. Helposti addiktoituvana persoonana olin kerrasta koukussa. Rakkautta ensisilmäyksellä! Käyttöni jatkui pitkälle lukion abikevään lukulomaan, jolloin kirjahyllyä penkoessani huomioni kiinnitti napakasti nimetty kirja. Kirjan nimi oli ”Stumppaa tähän! Irti nikotiinikoukusta”. Takakansi maalasi kirjasta taikakalun, joka saa kovinmankin Kaurismäen lopettamaan tupakoinnin seinään. Sitä enenmpää en kirjaa lukenut, mutta se istutti mieleeni siemenen, joka kasvoi hiljaa, mutta varmasti.”

”Itsellä nuuskan käyttö alkoi muihin tovereihin verrattuna aika myöhään, vasta ammattikoulun puolessa välissä ja ennen inttiin lähtöä sovittiin frendin kanssa, että ennenkuin tulee tj100 niin molemmat on lopettanut käytön. Noh, siinä ei mennyt kun viikko intissä ja molemmat oli sitä mieltä että ei tule onnistumaan ja että ei täällä ilman nuuskaa pärjää ja asialle naurettiin. Nyt kuitenkin tj100 lähenee ja viimeisestä säkistä on molemmilla reilut kolme kuukautta. Nuuska on pienen hetken ilo mutta kokoelämän haitta!! Säkittömiä aamuja t1/24!!”

”Puoli vuotta ennen armeijaa päätettiin kaverin kanssa lopettaa nuuskan käyttö. Oltiin ainoot kaveriporukassa, jotka käytti nuuskaa. Pakko sanoo, ettei varmasti ois onnistunu, jos kaveri ei ois lopettanu samaa aikaan😅 Kun kukaan ympärillä ei käytä nuuskaa, niin ei voi olla sillee ’heitä yks pussi’, joten aika nopee siitä riippuvuudesta pääs eroon silloin. Nyt intissäkin nuuskaa menny pyöreet nolla✌🏼 Edelleen siis hyvällä tiellä.”

”Piti lopettaa intin puolen välissä nuuska, kun tuli ongelmii saannin ja hinnan suhteen, ja ei enää oo sen jälkeen kelvannut nuuska. Siitä asti ollut ilman nuuskaa ja tuun jatkossa olemaankin, kun tyttöystävä ei tykkää siitä.”

”Minä ja kaikki kaveripiiristäni käytti nuuskaa. Uutena vuotena päätettiin yhden kaverin kanssa lopettaa nuuska, koska tajusimme sen olevan niin turha asia elämässämme. Tsempattiin toisiamme olla käyttämättä, ja sitten kun alkoi helpottaa, kumpikaan ei ikinä sortunut käyttämään. Nyt melkein 3 vuotta myöhemmin kumpikaan meistä ei ole käyttänyt pussin pussia. Isoin syy tähän on se, että jos jompikumpi sortuu niin toinen sortuu heti sen jälkeen.”

” Alotin röökin polton jo 14v koska se oli ”siiistiä” ja muutkin kaverit poltti. Se tapa kesti melkein viis vuotta, kun sit 19v sukujuhlissa rupes oikeen hävettämään, kun olin ainoo joka juhlapaikan röökiä käytti. Siitä rupes liikkuu ajatus päässä lopettamisesta ja siitä pari kuukautta eteenpäin tähän päivään asti ollu täysin savuttomana. Nuuskaa tai niksapussei en oo ees testannu.”

”Käytin nuuskaa yläasteesta asti eli noin 5-6 vuotta. Nuuskaa meni noin purkki 1-2 päivään. Uusivuosi 2020 oli mieleenpainuva, koska silloinen tyttöystäväni, jonka kanssa seurustelin 3,5 vuotta, jätti minut, ja suremisen ohella ei tehnyt nuuskaa mieli yhtään.

4.1.2021 oli päivä, jolloin asepalvelukseni alkoi. Silloin päätin, että nyt alkaa salilla käyminen ja itsestään huolehtiminen. Sain tuloksia ällistyttävän nopeasti ja huomasin, että voin paljon paremmin, kun en käytä nuuskaa. En halunnut kehooni mitään, mikä vaikuttaisi siihen negatiivisesti, ja se on pitänyt tähän päivään asti. Nyt voin paremmin kuin koskaan, henkisesti ja fyysisesti. Nuuskaankaan en ole koskenut kertaakaan! Olen ylpeä itsestäni ja toivon sitä myös kaikille nuuskasta irti kamppaileville, että saa jätettyä tuon turhakkeen ja jatkettua elämää ilman nuuskaa!”

”Aloitin nuuskan käytön ylä-asteen lopulla, koska kaikki muutkin käyttivät. Se oli ”hienoa”. Jäimme opettajille kiinni ja yritin silloin ensimmäisen kerran kokonaan lopettaa. En kuitenkaan siihen pystynyt.

Nuuskaan meni todella paljon rahaa, joka alkoi vaikuttamaan jo ruokaostoksiinkin. Nyt armeijan ekasta päivästä lähtien olen ollut ilman eli yli 130 päivää. Mieli on tehnyt, mutta päätin, että olen kokonaan ilman ja siinä olen pysynyt.”

”Aloitin nuuskan käytön yläasteella 14-vuotiaana, josta se lähes heti alkoi olla aktiivista. Nuuskaa tuli käytettyä noin 5 vuotta, kunnes armeijassa rahat alkoi olla vähissä. Odotin päivärahoja pelkästään että saan ostettua nuuskaa, jätin monesti laskuja maksamatta ja velkaannuin, jotta saisin ostettua nuuskaa.

Kun perintäyhtiöiden kirjeitä alkoi tulla maksamattomista laskuista, tajusin että miksi maksaa kuukaudessa yli sata euroa nuuskasta.  Sitten lopetin, 5 vuoden jälkeen lopetin täysin seinään. Pari viikkoa oli vaikeaa ja hermostutti, nyt muutama kuukausi ilman nikotiiniä ja olo entistä parempi. Rahaa säästyy ja nuuskaa ei edes halua ajatella.”

”Alotin tosiaan nuuskan käytön 21 alkuvuodesta kavereiden kautta kun nekin käytti, alkuun ei ollut niin aktiivista mut kyl aika nopeesti jäin siihen koukkuun. Oon muutaman kerran yrittäny lopettaa intin alussa silleen että oon sallinu itelleni viihdekäytön, se on johtanut siihen et sitten oon vaan ostanut kiekon ja ruvennut taas käyttään. Tuossa n. kuukaus sitten päätin että nyt se loppuu ja käytin mun viimesen pussin, ekat 3 päivää oli tosi pahoja ja olin aika v-mäinen kavereiden mielestä mut sen jälkeen ei tehny enää itellekkään pahaa. Nyt suunnilleen kuukauden ollu ilman eikä himottele yhtään enkä aijo enää käyttää sitä. Vinkkinä jokaiselle joka aikoo lopettaa että ole ankara itselles, jos annat armoo siinä niin se ei tuu onnistumaan.”

”Kuinka pääsin himokäyttäjänä nuuskasta eroon? Itselläni toimi apuna kuukauden kinkut. Alokasjakson aikaan käytin vielä reilusti nuuskaa (noin purkki kahteen päivään). Pikkuhiljaa otin vähemmän nuuskaa mukaan ja nyt tällä kinkulla otin vain yhden purkin, joka kesti noin viikon, sen jälkeen olen ollut ilman nuuskaa. Tämä viikko vielä niin saa mennä lomille nuuskattomana😎”

”Aloitin nuuskan käytön 17-vuotiaana. Käytin vaihtelevalla määrällä kolme vuotta ja sain lopetettua nuuskan, mutta armeijaan astuessa nuuskaa oli helposti tarjolla ja sen käyttö rauhoitti pitkiä päiviä ja stressiä. Mutta päätin että reserviin astuessa en käytä ensimmäistä pussiakaan.

Nyt vajaa kaksi vuotta lopettamisesta on helppo sanoa, että kannatti. Aamut on helpompia. Ikenet on kiittänyt ja myös lompakko. Kuitenkin kahden vuoden sisään on mahtunut myös huonompiakin päiviä, ja silloin on miettinyt että olisi rentouttavaa, jos olisi nuuskaa, mutta kun sen päätöksen tein niin siihen en ole sortunut. Itsekuri nuuskan lopettamisessa on kaiken A ja O!”

”Olin pari kertaa testannut yläasteella nuuskaa. Silloin en jäänyt koukkuun enkä halunnut edes käyttää, koska siitä tuli vain huono olo. Sen jälkeen useampaan vuoteen en koskenut mihinkään päihteisiin, koska halusin panostaa jääkiekkouraan.
Jääkiekko kuitenkin jäi siksi aikaa vähemmälle, kun aloitin palveluksen 2/23. Alokastuvassa lähes kaikki alikersanttia myöten käyttivät nuuskaa ja sorruin itsekin ostamaan ensimmäiset nikotiinipussit. Käytin silloin tällöin syksyn ajan, kunnes AUK:n pitkien taisteluharjoitusten yhteydessä käyttö lisääntyi ja nikotiinipussien lisäksi käytin myös nuuskaa.
Koko loppupalveluksen ajan kesään asti käytin nuuskaa ja nikotiinipusseja päivittäin, mutta kun reservin polku koitti, ei ollutkaan enää sitä porukkaa ympärillä. Päätin sitten lopettaa, mutta siihen meni useampi yritys. Kesän lopussa kuitenkin onnistuin enkä ole sen jälkeen käyttänyt nikotiinia. Nyt on korkeammat energiatasot ja unelaatu huomattavasti parempi.”

”Aloitin asepalvelukseni armeijassa riippuvaisena nuuskasta. Vaikka se oli vaikeaa, päätin luopua siitä. Sain tukea tupakavereiltani ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Käytin purukumia ja liityin lenkkeilyryhmään hallitakseni himoani. Ajan myötä kamppailu helpottui ja lopulta pääsin eroon nuuskasta. Olin ylpeä itsestäni ja tajusin, että vahvuus ja tuki auttoivat minua voittamaan riippuvuuden.”