Nuuska ja terveys

Tupakka- ja nikotiinituotteet sisältävät runsaasti nikotiinia, joka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Nikotiini on myrkky, joka voi suurina annoksina aiheuttaa myrkytysoireita, kuten huonovointisuutta, oksentelua, vatsakipua ja hengitysvaikeuksia. 

Nuuskan sisältämä nikotiini vaikuttaa elimistöön: 

• Nostamalla tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykenopeutta, jolloin sydämen hapentarve nousee.
• Supistamalla verisuonia, jolloin hapekkaan veren virtaus sydämeen vähenee.
• Nikotiinin vaikutuksesta sydän rasittuu enemmän ja lihasten verenkierto vähenee. Tämä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidastaa lihasten palautumista.
• Nikotiinin käyttö supistaa pintaverisuonia, joka voi lisätä impotenssia sekä vähentää ihon kimmoisuutta ja heleyttä.
• Nikotiinin käytön on todettu lisäävän sydäntautien, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja syöpien riskiä.
• Nikotiini on vaarallista myös raskauden aikana. Käyttö lisää riskiä kohtukuolemalle, ennenaikaisuudelle ja raskausmyrkytykselle.

Nuuska sisältää monia syöpävaarallisia aineita ja kemiallisia yhdisteitä. Nuuskasta on löydetty muun muassa raskasmetalleja ja jäänteitä tuholais- ja kasvimyrkyistä.

Nuuskan käytön vaikutukset suun terveyteen:

• Käyttö aiheuttaa suun limakalvomuutoksia ja osa vaikutuksista suun terveyteen voi olla jopa pysyviä. Käytön on todettu lisäävän myös suun ja nielun alueen syöpien vaaraa.
• Käyttö aiheuttaa hampaiden kiinnityskudosten löystymistä, infektioita ja hampaisiin tulee herkemmin reikiä.
• Käyttö ärsyttää suun limakalvoja ja limakalvo paksuuntuu nuuskan pitopaikassa nuuskaleesioksi eli ”norsunnahaksi”.
• Ikenet voivat vetäytyä ja tulehtua, ja juurenpinnat paljastua nuuskan käytön seurauksena. Ajan myötä tilanteen edetessä pitkälle voivat hampaat irrota.
• Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja hampaiden värjäytymistä. Lopettaessa hengitys raikastuu nopeasti ja suuhygienisti pystyy puhdistamaan pinnalliset värjäymät.
• Suussa tapahtuvia muutoksia kannattaa itse seurata. Helpoin tapa tarkistaa tilanne on kurkata peilin avulla suuhun.
• Jos suun terveys mietityttää, varaa aika suuhygienistille tai hammaslääkärille.

Mieliala ja tunteet

Nikotiini vaikuttaa hetkellisesti aivojen vireyteen ja tuottaa mielihyvää, minkä vuoksi vieroittautumiseen voi liittyä aluksi mielialavaihteluita, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Kun vieroitusoireet helpottavat, mielen hyvinvointi yleensä paranee. On todettu, että nikotiinin käytön lopettaminen vähentää ahdistusta ja stressiä sekä nostaa mielialaa. 

Erilaiset tunteet, kuten pettymys, väsymys, alakuloisuus ja surullisuus ovat luonnollisia tunteita, jotka liittyvät elämän muutoksiin ja erilaisiin vastoinkäymisiin. Tunteiden läpi käyminen, voi auttaa eteenpäin. Jos paha olo voimistuu tai pitkittyy, kannattaa hakea apua.

Apua on tarjolla, esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelin, sekasin.fi ja tukinet.net. 

Vinkkejä mielen hyvinvointiin:

• Pidä kiinni erilaisista päivärutiineista, säännöllisestä liikunnasta ja muista harrastuksista. 
• Etsi sinulle sopiva tapa purkaa stressiä. 
• Suuntaa ajatuksiasi tulevaisuuteen. 
• Pysäytä negatiiviset ajatukset ja keskity tietoisesti positiivisiin asioihin. 
• Pyydä apua ja tukea läheisiltä tai ystäviltä. Puhuminen voi helpottaa oloa. 
• Hae vertaistukea myös esimerkiksi verkosta. 

Mitä tapahtuu kehossa ja mielessä, kun lopettaa

• Nikotiini poistuu elimistöstä noin kahdessa päivässä. Myös hengitys alkaa raikastua. 
• Suun terveys alkaa kohentua. 
• Haju- ja makuaisti paranevat jo muutamassa päivässä. 
• Nikotiinin vaikutukset verenpaineeseen, sykkeeseen ja verenkiertoon alkavat lieventyä. 
• Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydänsairauksiin vähenee. 
• Suorituskyky paranee. 
• Infektioriski laskee. 
• Lopettamisen myötä syntynyt tunne onnistumisesta kohentaa itsetuntoa ja käsitystä omista kyvyistä. 
• Huoli oman nuuskauksen terveysvaikutuksista hälvenee. 
• Hallinnan tunne palaa elämään, sillä nikotiini ei enää sanele tekemisiäsi. 
• Tutkimusten mukaan tupakoinnin lopettaneilla mieliala on kohentunut tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Samoin koettu stressi on vähentynyt. 

Kuva: Puolustusvoimat

Lähteet:
Duodecim: Raskaus ja tupakointi. (2021)
Duodecim: Nuuskan vaikutukset suun terveyteen. (2019)
Duodecim: Nuuskan terveyshaitat. (2012)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Nuuska. (2021)
Patja, K. & Borodulin, K. 2020. Vaikuttavatko tupakka- ja nikotiinituotteet kilpaurheilijan suorituskykyyn? Lääkärilehti 50/2020 vsk 75 s. 2765–2770
Samet JM. The 1990 Report of the Surgeon General: The Health Benefits of Smoking Cessation. Am Rev Respir Dis. 1990;142:993–4.
Swan GE, Lessov-Schlaggar CN. The effects of tobacco smoke and nicotine on cognition and the brain. Neuropsychol Rev. 2007 Sep;17(3):259-73.
Taylor G, McNeill A, Girling A, Farley A, Lindson-Hawley N, Aveyard P. Change in mental health after smoking cessation: systematic review and meta-analysis. BMJ. 2014 Feb 13;348:g1151.